IRC-Galleria

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä lakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää<3

"Olishan se komeeta, kun olis oma käyntikortti, jossa olisi tittelinä: Shamaani".

Irina: Pokka

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.
Paljon sen vuoksi antaisin,
Että tuntisit oikeesti
Miten paljon sä haavoitit.
Ja miten kerran toisensa,
Jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti.
Älä väitä ettei oo sulla muka muistoo.
Vai pidäksä mua tyhmänä,
Jolla ei ole väliä?
Itsetäänselvyytenä, lastenpalapelinä?

Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla,
Jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen,
Et noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin.

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa.
Varsinkaan kun se mitään muuta ei.
Mut tekisitkö sä uudestaan saman,
Jos saisit valita?
Onko sussa jäljellä,
Palaakaan inhimillisyydestä?

Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla,
Jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen,
Et noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin.

Joo mä tiedän mitä tunnen,
Mutta koskaan sitä ääneen sano en.
Mä pelkään että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu, enkä raivoo, enkä huuda,
Siihen suostu enää en.
Yksi ainoo katse jota et ymmärrä kuitenkaan,

Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä.
Siitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja siitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
Kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana.
Tiedän kuka sinä oot, mut onko sulla hajua,
Siitä mihin päässyt oon ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
Avasit mun silmät, enkä usko enää satuja.

Sinne lähti hakemus Ylelle...jos vaikka sais tehtyy sitä työtä josta pitää...
peukut pystyyn ihmiset :)

vittu ihmiset hoitakaa asianne kuntoon! ja älkää pyytäkö olee ystävä jos ei apu kelpaa kun sitä tarjotaan..
ja miehet, älkää olko sikoja, rikotte toisten elämän paskamaisella käytöksellä...
en pidä huolta kuin omista asioistani tästä lähtien niin en satuta ystävyys asioissa enää itseäni enkä ole kenekään tiellä..
ei vaan jaksa kiinnostaa...

Haistakaa paska!!! On se elämä pilalla joo joo!! Uskotaan jo!!

http://www.youtube.com/watch?v=1TpWoHL5EaA

Mene http://www.pikkupaprika.com/soppa/2/igweb.htm ja syötä nimesi kenttään. Lisää tarina päiväkirjaasi.


Jenny pamahti eloon maailmaan eräänä painostavana aamuna. Hetken päästä näki että hänestä tuli nainen.. Perhe oli keskiluokkainen ja he nauroivat muille. Koulussa hän suorastaan loisti taidoillaan, siellä häntä ihannoitiin rumista isovanhemmista.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi vihastuttamaan sivuvaunulliset moottoripyörät, niinpä viihteeksi tuli taikatemput.

Jenny kehittyi kolmannellakymmenellä varsin anteliaaksi. Päähänsä hän sai tummanruskeat hiukset, sekä mustat silmät.
Surkeudesta johtaen hän oli suuresti naurettava. Lempiruokaansa rapareperikeittoa hän sai työskennellen viulistina.

Jenny ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa joka viikonloppuna. Alkoholia hän käyttää lannoitteena.

Hän osti itselleen puolison jonka kanssa meinasi mennä naimisiin.

Sen pituinen se.

En ole mitenkään kuuhullu, pidän kuusta, ja sen asennot ei normaalisti vaikuta uneni laatuun mitenkään, mutta... Tuo perkele vois mennä muualle meidän makuuhuoneen ikkunasta..valoisaa on kuin päivällä...