Oli synkkä ja myrskyinen yö. Kaksi henkilöä oli kävelyllä. Heitä heitti kivi. Taina oli juuri kiipeämässä katolle, koska hän oli kaunein. Jatkuu. Mutta ei ollut kauaa, sillä kaikkihan tietävät, että Harri on kaikkein kaunein poikamies päällä auringon. Ja sitten taas jatkuu. Taina kohtasi Harrin katolla ja he järkyttyivät. Harri heitti kiven Tainan kaula-aukosta sisään. Fantsa kirjautui sisään. Taina sokaistui. Harri pakeni ja jätti sokaistuneen Tainan katolle, koska oli niin luuseri. (Eikä ollu ainoo kerta. Ko se oli luuseri) Taas jatkuu. *huokaus* *naurua* Taina kaivoi lasson takataskustaan ja lassosi Harrin kesken hänen pakomatkaansa. Harri sinkosi kanan päin Tainan kasvoja. Kana raateli Harrin ja Tainan hääpuvut. Harrilla oli semmone valkone mekko -Essi. Tainan ja Harrin elämään syntyi pienenpieni Frederik #12. Frederik numero kaksitoista meni isona töihin sikalaan ja nai kauniin tyttösen, jonka ihana nimi oli Essi-Sinikka. Essi-Sinikka ja Frederik #12 saivat monia lapsia. Luuserit. Piste. Pisteen jälkeen tulee Harrin ja Essi-Sinikan suhteen kulku. Harri ja Essi-Sinikka selvisivät monista erilaisista tilanteista, koska Harri oli sörkkinyt Essi-Sinikan silmät puhki ja ei,piste. *hengitystä* (mitä ei siis muuten tapahdu) Joten Essi-Sinikka ei nähnyt Harrin jumalattoman kauniita kasvoja. Kyllä. Näin. Mutta vaikka Harri ei osannut soittaa banjoa, se ei haitannut menoa yhtään, koska Essi-Sinikka oli myös kuuro. Hienoa. Taina oli sillä välin ostanut punaisen,sinisen ja vihreän urheiluauton, joilla hän päristeli ympäri cityä. Joku viisas mies oli keksinyt ihmeellisen aineen jolla pystyi unhoittamaan entiset murheensa. Taina joi tätä litkua ja unohti kaiken. Myös sen, että hän oli Taina. Sen pituinen SE.