IRC-Galleria

Painoa pikku herralla jo 5860g ja pituus 56cm. pään ympärys 39,7cm. Hyvin on kasvanut. :) Paino menee 20% keskikäyrän yläpuolella, mutta on kuulemma normaalia. Päänympärys pituus nätisti keskikäyrällä. Kovasti kattelee jo ympärillee ja lekurin mukaan jäntevä poika. <3 Tänään on jo 8 viikkonen. Eihän tässä meinaa pysyä perässä kun toinen kasvaa. :)

Mulla maksa-arvot oli kunnossa. Afoskin laskenut normaalille tasolle. Nyt vielä odotellaan sappihappojen tuloksia jotka saan ensi viikolla.

Tässä hiukan mietityttään, kun sanotaan, että hepatoosi loppuu synnytykseen ja maksa-arvojen sekä sappihappojen pitäisi viikossa palautua ennalleen... Mutta mulla kutisee edelleen kämmenet ja jalkapohjat. Kutina oli poissa jonkun kolmisen viikkoa ja sitten tuli takaisin. Iho ei ole kuiva, eikä ole ihottumaan. Ainakaan nyt ei kutise joka puolella kroppaa ja mahanahkaa vaan ainoastaan kämmenet ja jalkapohjat. Maanantaina siis paastoverikokeisiin jälleen. Johan sitä melkein pari kuukautta sai olla ihan rauhassa piikittämiseltä. Piti mennä huomenna, mutta koska tulee viikonloppu, veikkaisin etteivät näytettä ota. Ne kun pitää lähettää helsinkiin. Pikkaisen mietityttää ja pelottaa, että jos onkin sapessa tai maksassa jotain pahemmin vialla. Mitä sitten jos arvot ovatkin vielä koholla? Joudunkohan jatkamaan hepatoosi lääkitystä tai johonkin tarkkailuun taas? Alan olemaan vaan aikas kurkkuani myöten täynnä lääkäreitä ja labroja. möh. Turhauttavaa.

Vauva arki sujuu pienestä koliikin tapaisesta huolimatta ihan hyvin. Tässä ollaan myös pohdittu olisiko pienellä joku allergia kun on tuota maha vaivaa. Kuitenkin pikkuisen hymyt ja joskus tulevat innostuksen puuskat korvaavat kaiken itkun ja yövalvomisen. Ihana katsoa kun toinen oikein narisee ja nauraa innosta kun esim. soittaa pienen lempimusiikkia. Kasvaa toinen niin hurjaa vauhtia, että huh huh. <33 Tänään jo tulee 7 viikkoa. :)

Poju oli kasvanut ihan mukavasti. Nyt painoa jo 4570g, pituutta 53cm ja pään ympärys 38cm. Hurjan nopeesti kasvaa ja aika kuluu. Kaikki oli muutenkin kunnossa. Kuulemma jäntevä poju kun kannattelee jo itse päätään jokun verran. :) <3

Mulla mitattiin hb joka oli 145, Rr 100/70 ja paino nyt kuukausi synnytyksestä 53,7kg.

Tässä flunssassa ollaan pojun kanssa molemmat.

Tänään olisi myös lennin laskettuaika. :D Hassua ajatella, että nyt lasketaan toisen ikää jo kun voisi ihan hyvin olla vasta 40+0. Neuvolassa kaikki oli pienellä hyvin. Ei tosin äänitorveen oikein reagoinut, kun oli niin nukuksissa. Kotona onneks kuitenkin reagoi ääniin niin eivät olleet huolestuneita. Yritti siinä mielenosoituksena pissiä kahteen kertaan neukkutädin päällekkin. Oli ihan rauhallinen ja hiukka unelias koko sen ajan mitä siinä pyörittelivät pientä. Parku tuli vasta kun autoon päästiin ja nälkä yllätti taas.

Paino: 3755g (3378g)
pituus: 52cm (49cm)
pään ympärys: 36,6cm (36cm)

suluissa on syntymä tiedot.

Neukkutäti tuli kotikäynnille saman opiskelijan kanssa, joka oli hoitanut minua loppuvaiheessa viimisen kuukauden. Sairaalasta lähdettäessä paino oli 3200g niin nyt oli tullut 160g lisää sinä aikana kun kotona ollaan oltu. Paino siis nyt 3360g. Melkein syntymäpainossa jo pikku mies. Keltasuuskin on nyt hiukan laskenut ja terkkarin mukaan terveen ja tyytyväisen oloinen. :) <3

Mulla itselläni on kohtu supistunut jo melkein alkuperäiseen kokoon. Käytiin vielä hiukan läpi synnytystä ja ajatuksia siitä.

Poika syntyi 23.10 klo 13.15. Synnytys kesti yhteensä 22h. Oli syntyessään 3378g ja 49cm. Pipo 36cm. Tuoreen isin ekat sanat: "On se hieno!" Itse olin vaan ihmeissäni kun kipu loppui kuin seinään ja pieni mies siinä narisi masun päällä. Viimeiset sappihappo tiedot jotka sain synnytyksen jälkeen olivat 38 keskiviikkona kun tekivät käynnistys päätöksen maanatain arvojen pohjalta. Hyvä, että käynnistivät. Kuulemma jos sappihappo nousee yli 40 niin alkaa se olemaan pienelle hengenvaarallista.

Kotiin päästiin sunnuntaina 26.10. Pikkaisen vauva kellertää, mutta pitäis mennä itsekseen ohi.

Oli sappihapot nousseet 26 (normaalisti alle 6) niin päättivät, että tänään käynnistellään. Pääsin pariksi tunniksi kotiin käymään ja kohta puolin pitäisi lähteä takaisin synnärille. Olo on kuin joku olisi läimäyttänyt halolla naamaan. Olin varautunut, että aikasintaan perjantaina käynnistävät. Illan ohjelmana siis kovaa kipua, itkua, ehkäpä oksentamista ja muuta mukavaa.. Mies on onneksi yhtä paniikissa kuin minä itse. :D

Ilmoittelen, kun vauva on syntynyt, jos ollaan molemmat kunnossa ja hengissä. :) Tänään rv 37+6.

Vauvalla oli taas kaikki hyvin tälläkin kertaa. Hiukkasen riehui kun ktg käyrää otettiin. Painoarvio toisella on jo 3450g ja oli ilmeisesti kiinnittynyt jo ja raivotarjonnassa. Kokeili myös lantion tilavuuden (ilkeän tuntusta kun paineli häntäluuta). Kuulemma mahtuu ihan hyvin tulemaan. Unohti vain kertoa arvion syntymäpainosta ja missä kohdilla käyriä menee. Tällä kertaa oli suomalainen mies lääkäri. Lapsivettä oli normaalisti. Ottivat toksemia kokeet myös kun on ollut turvotusta ja nivel kipuja niin varmuuden vuoksi (Jouduin kahteen kertaan piikitettäväksi). Sappihappo oli lääkkeellä pudonnut viime kerran 8,1:sta 7:n, mutta afos oli noussut.

Kohdunkaulan pituus oli lyhentynyt viikossa 1cm (viikko sitten 3cm) ja oli jo sormelle auki vaikka viikko sitten oli kiinni. Jännä kun ei oo kipeitä supistuksia ollut juurikaan.

Jatkosta sen verran, että keskiviikkona taas labroihin ja ktg käyrälle. Perjantaina taas lääkärin vastaanotto ja ktg käyrää. Kuulemma sitten mietitään tarviiko käynnistää ja missä vaiheessa käynnistetään. Mikäli siis kutina tuntuu jatkuvan tai muuta ilmaantuu. Nyt pitää liikkeitä seurailla tarkasti ja heti soittaa polille jos jotain tulee ihan pientäkin. Kuulemma mieluummin ollaan liian varovaisia kun varomattomia. Saattaa olla jo, että ensi viikolla käynnistävät jos siltä näyttää. Toivottavasti eivät sentään ihan vielä perjantaina. :D

Kaikki oli kunnossa pikkuisella. Oli hyvä, kun pääsin hiukan puhumaan neuvolatädin kanssa noista tuntemuksista mitä toi tauti aiheuttaa. Näytti mulle lääkärin kirjoittaman epikriisinkin viime maanantailta kun kerroin, että olen ihan ulkona kaikesta mitä tapahtuu ja missä mennään. Kertoi myös tuosta lääkkeestä lisää ja taudista. Rauhoitti kyllä aika tavalla mieltä. Seuraava neukku on sitten taas ensi viikolla kunhan maanantaina selviää mitä koksissa meinaavat jatkosta. Mukana oli sama opiskelija kun viimeksi.

Sf: 33cm (viimeksi 31cm)
RR: 112/72
Paino: +700g/vkk (nyt jo 62,3kg...)
Pissa: - -
Syke: +149 (oli aluksi päälle 170 kun pikkuinen riehui oikein kunnolla :D )
Liikkeet: ++

Pikkuinen ei ollut vielä kiinnittynyt, kun kysyin. Pystyi vielä hiukan liikuttelemaan pienen päätä, mutta kuulemma tuon alemmas ei enää pysty laskeutumaan (muuten tulee ulos). :D Nyt pitää kuulemma tarkkailla päivittäin liikkeitä. Antoivat ohjeet siihen mukaan.

Huh, aika myllerrys kyllä kun kaikki muuttuu kerta heitolla.

Nyt mulla sitten ilmeisesti virallisesti on tuo tauti. Nice.. Mie kun jo luulin et selviän tän raskauden hienosti ilman isompia ongelmia. Hoitona on adursal lääkitys ja sitten joudun ravaamaan äitiyspolilla kaksi kertaa viikossa sekä kerran labroissa. Ottavat pikkuisesta sydänkäyrää ja muuten seurailevat vointia sekä noita sappihappojen nousua. Kuulemma, jos lähtevät kovasti nousuun niin joko ottavat osastolle tai sitten käynnistävät. Sydänkäyrään tuli tällä kertaa jopa yksi supistus (jota en kyllä ite huomannut. :D )

Ultratessa pikkuisen painoarvio oli 2900g ja liikkui vilkkaasti. Kohdunsuun tilanne oli sama kuin viimeksi lääkärillä. Lääkäri vahvisti ultralla vielä sen, että pikkuinen on tosiaan ihan lähtökuopissa alhaalla. Kiinnittymisestä ei sanonut mitään. Lapsivettä oli normaalisti.

Ja hiukan nolotti kun lähdettiin menemään sieltä osastolta (lääkäri oli sanonut, että voin lähteä) niin vihainen kätilö sitten soitteli perään, että mun ois pitänyt vielä jäädä sinne oottelemaan, että saan uudet kontrolliajat ja labraan tarrat. Ovat varmaan huudelleet ja etsineet mua sieltä osastolta... Ei oikein aivot toimi n.5h unien jälkeen. Nyt sitten tulevat postissa huomenna ja keskiviikkona pitää taas paastota labraa varten. Perjantaina pitää mennä polilla käymään ja maanantaina taas paastoamista ja lääkärin vastaanotto. Oli semmonen ulkomaalainen mieslääkäri.

Ja sitten lisäys.... Eivät meinanneet antaa mulle apteekista tota lääkettä, koska sitä ei niiden opusten mukaan saa syödä ollenkaan raskaana ollessa. Ei edes jos on vaaraa, että tulisi raskaaksi. Kyselivät, että onko lääkäri varmasti ihan tosissaan kun tuollaista määrää. Kiva juttu. Nyt tässä saa sitten pelätä kymmenen kertaa enemmän pikkuisen puolesta.