Hei, kaulavaltimoiseni!
AAh. Vihdoin vaivaudun kirjoittamaan huiki ihanasta viikonlopusta, josta silti on itselläni kumman ristiriitaiset/sanattomat jälkifiilingit. Cossin siis tällöin Sweeney Toddia kumpaisempinakin päivinä ja lauantaina hyörin pyörin -ryhmässä, jonka nimi on sittemmin muutettu <- täksi. Anyway:
Kokonaisen kahden viikon huonon nukkumisen jälkeen lähdin lauantai-aamuna (onneksi äitini kyyditsemänä) Lempäälästä kotoa puoliSweeneymeikkisenä surraamaan kohti Tampereen rautatieasemaa huonon bussiliikenteen vuoksi. Tavoitteenani oli ehtiä 9:n junaan, mutta olikin parista minuutista kiinni ja ehdin 8:n junaan, jossa oli osa vakimiitti porukkaa Tampereelta.
Epäonnekseni junassa huomaan sen lähdettyä jo liikkeelle, että mukaan ottamani pyyhe, joka roikkui vyöltäni tilapäisesti hyvin heikonlaisesti, oli tippunut junaan juostessani jonnekkin Tampereen rautatieasemalle. Se siitä (maksullisten) parranajojen jakelemisesta kermavaahdolla kuorrutettuna sitten. Noh, ei se mitään. Päivä jatkui optimismilla hetken täysiä kirottuani junassa.
Conpaikan löytäminen Lahdesta kahden mukapaikallisen oppaan opastuksella oli tuskastuttavaa. Vihdoin Sibeliustalolla huomaamme, että olemme jatkaneet kauniit 2 kilometriä liikaa eteen päin ja päätyneet vihdoin oikeaan paikkaan U-käännöksen saattelemana. Jo tässä vaiheessa oikeaan jalkapohjaani on syntynyt tulinen rakko.
Sisällä törmäänkin heti ryhmämme Sayuriin, jota ei voi(si) olla huomaamatta: ne kerpeleen paksut kengät. Päivä alkaa sillä, että odottelemme hetken muuta ryhmämme porukkaa ja minä käyn katsomassa cosplay-näytöksen. Näytös oli laadultaan asuiltaan, että myös organisoimiseltaan ja viihdyttämiseltään korkeaa tasoa. Desu-kunin ja Persona 3 -papparaisen tähdittämä juonto nostatti hymyn suunpieliin. Ja näytökseen oltiin hankittu musiikkia! Ihanaa! Yksi selvästi negatiivinen puoli oli kuitenkin: koko ohjelman pituus, joka sai minut hermostuneena pyörimään tuolissani.
Cosplay-näytöksen jälkeen Movie-epicryhmä oli siinä paikassa, mihin olin heidät jättänytkin. Onneksi en (kait) missannut mitään ylihauskaa sillä aikaa, kun oli pääsalissa sidottuna tuoliini psykologisilla kettingeillä, jotka kielsivät minua poistumasta salista. Eniveis, ryhmämme oli vihdoin koolla: The Fifth Elementin Leeloo (
ZiggyStardust), Labyrinthin Sarah (
Ane-ue), Sam Witwicky Trasformers-elokuvasta (
Yarr_), Christine Daaé The Phantom of the Operasta (
Hewene), sekä itse Oopperan kummitus (
Zagero), Sayuri The Memoires of a Geishasta (
AG-AaGee), Catwoman Batman Returnista (
pitipummi), Lex The Tribestä (
ShadowCollector), Belle Kaunottaresta ja Hirviöstä (
sugarcult), Pyramidhead (
Tahantos&image_id=105629429), Jason Perjantai 13:sta, jonka nickiä en ole löytänyt ja vielä viimeisipinä, minä, eli Sweeney Todd, Sweeney Todd: The Demon Barber of Fleet Streetistä.
Lauantai kului hyvin ryhmän kanssa ja erikseen. Kävimme alussa kuvauspalvelussa ottamassa parit kuvat, jonka jälkeen vietimme hetken ulkona ja otimme lisää kuvia ryhmämme jäsenistä. Tämän jälkeen minulla on täydellinen blackout. Taisi olla niin, että minä sain vihdoin raahattua itseni kauppaan ostamaan jotain aamupalaa korvaavaa, joka oli minulta jäänyt sinä aamuna väliin. Minusta otettiin lauantaina suhteellisen paljon kuvia ja aloin laskeskelemaan, josko se ylittäisi jopa Mr. Boogie Maninä otettujen kuvien määrän. Varmasti lähelle ainakin päästiin. Jälkeen päin olen ihastellut ja kauhistellut kuvia, jotka netistä ovat löytyneet minusta. Joissakin reaktioni on: "WOW, onnistuipas mun mekki hyvin ja toi pose saa mussakin kylmätväreet liikkeelle", toisissa: "Hyi *****. Näyttääpä meikki huonolta ja olen läski". Kuten huomaatte hyvin ristiriitaista.
Lauantain jälkeen nukuimme Ane-uen, Ziggyn ja AG:n kanssa Ewiwillä. Pelasimme Katamaria ja katsoimme Kungfu Pandan Ziggyn ommellessa vielä seuraavan päivän Pandora Heartsista tutun hahmon asua. Sängyssä höpötettiin Ane-uen kanssa sitten vielä W.I.T.C.H.-ryhmäcosplaystä, jonka idealle repeilen edeleen hiljaisina hetkinä itsekseni.
Sunnutai alkoi tunnin ajomatkalla Lahteen ja sitä ennen teen juomisesta Sweeneynä Black Jackin kanssa samassa aamupöydässä pohtien elämän raakuutta ja kuinka huomasimmekaan hahmoiltamme muistuttavan yllättävän paljon toisiamme. Tämä taas johti myöhemmässä vaiheessa siihen, että Black Jack summonasi minut Final Fantasy Fighteissa, mutta siitä enemmän edessä päin.
Koska aiempi ideani ihmisten kermavaahtoparranajoista ei onnistunut, keksin ruokakaupassa käydessäni uuden: Ostin lihapiirakoita, jotka laitoin mikropizzan paistolautaselle. Myöhemmin tästä kumpusi loistava FFFighttaustekniikka, jota sitten käytinkin itse FFFighteissa. Video löytyy osoitteesta:
http://www.youtube.com/watch?v=5peLB-OVxLo
"Mitä meillä täällä on? Mrs. Lovett on laajentanut toimintaansa. Lihapiirakoita."
"Mitä tässä lukee? Valmistettu suomalaisesta lihasta."
"The worst pies in Desucon!"
(Hoo, siinä upea ideani, joka on kyllä upeampi käytännössä, kuin noin kirjoitettuna. Lihapiirakka paketissa oikeasti lukikin "THE WORST PIES IN DESUCON". Siitä otettiin pari kuvaa. Hihi.)
Piti laulaa enemmäkin, mutta ajattelin lavalla kuitenkin unohtavani sanat >.< Okei, ne jotka haluavat nähdä Sweeneyn laulavan, niin tiedoksi heille, että loman aikana on vielä tulossa kunnon lavastettu kohtaus, remake, Epiphanystä, jossa tanssahatelen Sweeney-cossissani.
Loput Desuconista käytin siihen, että kävin kuuntelemassa Yakuza-paneelin, jonotin TUNNIN karaokeen, joka napsastiin poikki JUURI MINUN KOHDALTANI ja jaoin lihapiirakkaiseni ihmisille, joista noin 50% olivat ennakkoluuloisia, eivätkä halunneet edes maistaa ;____; 35% epäili, mutta otti kuitenkin ja 15% otti ilomielin.
Enemmittä jaaritteluitta: Desucon oli hyvä con. Laadukas. Hyvin organisoitu. Mukava. Ei jäänyt ainakaan minulle paha mieli.
Terveisin, Sweeney Todd, teidän naapurin parturinne.