Palailin tuossa sunnutai-iltana takaisin kotiin Lempäälään Ithaalista. Tässä muutama napsaamani kuva (huom., jättäkää kritiikkinne, koska vaikka yritän ottaa kelvollisia kuvia, tiedostan itsekin, etten tiedä mistään mitään.) Paikkoja, joissa muun muassa pyörähdimme olivat Pisa, Firenze, Pereta, Grosseto, Roma ja Siena. Että ihan kivasti nähtiin kaikenlaisia tärkeitä kaupunkeja.
Kuuma oli ja mukaan tarttui kaikkea mukavaa pikku sälää, kuten Keskiajan muodista kertova paksu kirja, sateenvarjo, diivakengät ja oikein kivaprinttinen punainen huivi (sellainen musta, melko graafinen. On siinä sellaiset kivat pienet tupsutkin.) Kaikista kivoin on kyllä tuo kirja. Siitä tulen nauttimaan ja hyötymään aivan takuulla.
Mitäs muuta tässä? Olen laiskotellut ennen lomaa ja päivän loman jälkeen, sen jälkeen alkoi cossiaherrus. Ja tajusin vasta äsken, että Aconiin onkin reilu viikko, eikä kolme päivää. >8DDDD
Niin! Ja sitten on sellainenkin uusi juttu kuin kissa. Meillä ei ole koskaan ennen ollut kissaa. Äiti hankki sellaisen ylläriksi ja paljasti sen, kun palasimme Italiasta. Kuva voisi olla tähän paikkaan kohdallaan. :3
Vaikken varsinaisesti ole kissa-, vaan koiraihminen, onhan tuo kieltämättä suloinen otus. Se on ihan pentu vielä, nimeä ei olla keksitty, vaikka äiti siitä kovasti Harmin haluaisikin. Itse kannatan kovasti, kovasti joatain historiallista ja fiktiivistä taistelusankaria nimeksi, mutta kun en vielä ole keksinyt sellaista sopivaa. Kovin on vilkas, sitä on vahdittava joka sekuntti, koska joka väliin olisi menossa kiellettyyn paikkaan ja tekemään tihutöitä. Ei ole arka tai mitään, vaan oikein utelias ja rakastaa nukkua sellaisessa tiukassa nyytissä rintaa vasten.
Animeconiin on näemmä riittävästi aikaa, joten tuonne olen kuin olenkin tulossa Ryoga Hibikinä. Ranma ½ oli aikoinaan toinen manga, mitä olen koskaan lukenut ja pysynyt sen jälkeen yhtenä kestosuosikeista, sillä huumori ei koskaan tunnu laimentuvan ja olen aina pitänyt Rumikon yksityiskohtaisesta piirrostyylistä. Toisen cossin piti olla ylläri, mutta pikkuhiljaa tajusin, että eihän minua kukaan tunnista/tajua cossaajaksi, ellen kerro teille itse.
Hiukan ulkona kimaltelevasta laatikosta, mutta oli vain sellainen fiilis, että joku pikkupuku olisi kiva ja tähän löytyy kotoa piilarit ja hiuksetkin omasta takaa. Sen lisäksi ihan ranskan kielen sujuvat taidotkin. _b
Jospa tällä kertaa saisin pukuni valmiiksi, kun aikatauluissakin olin noin positiivisesti erehtynyt.