IRC-Galleria

Nyt sitten vuosi Traconin jälkeen pidettiin vihdoin se nettikisa, johon menin osallistumaan. 8DDD

Repeilen täällä itsekseni ihan liikaa.

It's Captain btw.

Hoi kaikki,

Palailin tuossa sunnutai-iltana takaisin kotiin Lempäälään Ithaalista. Tässä muutama napsaamani kuva (huom., jättäkää kritiikkinne, koska vaikka yritän ottaa kelvollisia kuvia, tiedostan itsekin, etten tiedä mistään mitään.) Paikkoja, joissa muun muassa pyörähdimme olivat Pisa, Firenze, Pereta, Grosseto, Roma ja Siena. Että ihan kivasti nähtiin kaikenlaisia tärkeitä kaupunkeja.






Kuuma oli ja mukaan tarttui kaikkea mukavaa pikku sälää, kuten Keskiajan muodista kertova paksu kirja, sateenvarjo, diivakengät ja oikein kivaprinttinen punainen huivi (sellainen musta, melko graafinen. On siinä sellaiset kivat pienet tupsutkin.) Kaikista kivoin on kyllä tuo kirja. Siitä tulen nauttimaan ja hyötymään aivan takuulla.

Mitäs muuta tässä? Olen laiskotellut ennen lomaa ja päivän loman jälkeen, sen jälkeen alkoi cossiaherrus. Ja tajusin vasta äsken, että Aconiin onkin reilu viikko, eikä kolme päivää. >8DDDD

Niin! Ja sitten on sellainenkin uusi juttu kuin kissa. Meillä ei ole koskaan ennen ollut kissaa. Äiti hankki sellaisen ylläriksi ja paljasti sen, kun palasimme Italiasta. Kuva voisi olla tähän paikkaan kohdallaan. :3



Vaikken varsinaisesti ole kissa-, vaan koiraihminen, onhan tuo kieltämättä suloinen otus. Se on ihan pentu vielä, nimeä ei olla keksitty, vaikka äiti siitä kovasti Harmin haluaisikin. Itse kannatan kovasti, kovasti joatain historiallista ja fiktiivistä taistelusankaria nimeksi, mutta kun en vielä ole keksinyt sellaista sopivaa. Kovin on vilkas, sitä on vahdittava joka sekuntti, koska joka väliin olisi menossa kiellettyyn paikkaan ja tekemään tihutöitä. Ei ole arka tai mitään, vaan oikein utelias ja rakastaa nukkua sellaisessa tiukassa nyytissä rintaa vasten.

Animeconiin on näemmä riittävästi aikaa, joten tuonne olen kuin olenkin tulossa Ryoga Hibikinä. Ranma ½ oli aikoinaan toinen manga, mitä olen koskaan lukenut ja pysynyt sen jälkeen yhtenä kestosuosikeista, sillä huumori ei koskaan tunnu laimentuvan ja olen aina pitänyt Rumikon yksityiskohtaisesta piirrostyylistä. Toisen cossin piti olla ylläri, mutta pikkuhiljaa tajusin, että eihän minua kukaan tunnista/tajua cossaajaksi, ellen kerro teille itse.



Hiukan ulkona kimaltelevasta laatikosta, mutta oli vain sellainen fiilis, että joku pikkupuku olisi kiva ja tähän löytyy kotoa piilarit ja hiuksetkin omasta takaa. Sen lisäksi ihan ranskan kielen sujuvat taidotkin. _b


Jospa tällä kertaa saisin pukuni valmiiksi, kun aikatauluissakin olin noin positiivisesti erehtynyt.

Voihan tätä mainokseksikin kutsua.

Eli Usvan lapsille lähti kolmosluvun ensimmäinen osa menemään. Seuraavaksi sitten alkaa tapahtuakin. BP

On poutasää?

Pelkäsin projektin keskeyttämistä ennen Desua aivan kamalasti, koska viimeksi siitä ei seurannut hengelleni mitään hyvää. Nyt kuitenkin mieleni on tyyni. En ole kateellinen kenellekään, en tunne itseäni (vielä) eeppiseksi epäonnistujaksi. Taisin tarvita lomaa ihan oikeasti. Katson jos tällä viikolla tosiaan saisin pukuani valmiiksi ja jos en Millaa saa kuvamaan, niin kenties Emilia saattaisi olla kiinnostunut, mikäli aikaa riittää.

Mietin tässä myöskin, ottaisinko puvun mukaan Animeconiin lauantaiksi? Perjaintaina taidan olla Ryoga Ranmasta = simppelein puku, jonka olen koskaan joutunut tekemään. Peruukki toki on jonkinlainen onglema. Jos sen nyt ehtii enää tilaamaan ja saamaan ajoissa... : <

Enpä tässä muuta ehdi sanoa kuin, että hyvää yötä. Ehkä vihdoin ehdin bloggaamaan CdC:hen ihan kunnolla.

En saanut pukua valmiiksi. Vitutusmittari meni rikki ajat sitten. PER.C.STÄ. Olisi kiva osata joskus ottaa jotenkin optimistisemmin tai edes itseironisesti.....................................

Yhden keinon kyllä onneksi keksin jo, mikä oloani tulisi helpottamaan. Minulle ei alunperinkään merkinnyt voitto.. Joten ajattelin tehdä ensi viikolle puvun valmiiksi KUNNIALLISESTI ja Milla voi sitten täällä Tampereella ollessaan photoshootata oikein hienot kuvat. Se on sen arvoista, jos vain saan tuntea tehneeni kunnollisen puvun, en ehkä täydellistä, mutta kerrankin kunnollisen.

Kuka pääsikään Ikatan vaatetuslinjalle? Ilmeisen hyvät pisteet oli (täydet????)

Anteeksi, en ole ehtinyt päivitellä oikein mitään. TE TIEDÄTTE MIKSI. Joten. Toivotaan, että puku tulee valmiiksi.

Ostin pari vuotta sitten itselleni koristekurpitsan Punanaamiosta, koska suunnilleen tuolloin vakiinnutin nimimerkikseni Pumpkinin....... Tiedättehän, se on sellainen oranssi kurpitsa, johon on Halloweenin kunniaksi leikattu evil naama. Omani on styroxia, joten sitä voi pitää ympäri vuoden koristeena. Äsken siirsin tuota kurpitsaa sivuun, kun etsin siimakelaa kaulakorua varten. Siinä tuntui painoa.


Kurpitsan sisään pystyy laittamaan asioita ainoastaan tuon kapean suusukon kautta. Ei siis edes kynttilää, se on ainostaan koriste. Yhdistelin mielessäni seuraavia asioita, jotka vihjailivat painajaismaisesta totuudesta uskaltaessani siirtää sitä tasan kaksi kertaa:


A) Kurpitsa oli painava
B) Rami on valittanut oviaukon luona outoa hajua
C) Yläkerrassa on ollut jyrsijöitä
D) En koskaan tajua minne ne jyrsijät ovat kadonneet suljetussa ja tiivistetyssä huoneessani.....

=KURPITSANI ON JYRSIJÖIDEN HAUTUUMAA................

Yhtenä kesänä pelästyin aamulla vierestäni kuuluvaa ääntä, kun kovakuorianen kipitteli kurpitsasta sisään ja ulos..... Lopulta hymähtelin asialle itsekseni. Halloween-kurpitsa ja ötökkälegioona yhdistyvät tietenkin päässäni The Nightmare Before Christamasiksi. Tämä tosin on sama asia över 9000. Kyllä ovat paikan keksineet. 8DDDDDDDD


Nyt en kyllä ryhdy aisaa tarkistamaan, koska saisin siitä traumat ja painajaisia pitkäksi aikaa. Mutta kyllä nyt aika hyvin on minut vakuutettu tästä asiasta, kun en ole kurpitsan sisään mitään itse pistänyt.

Pitäisi varmaan askarrella miniatyyri hautasmaanportti tuohon eteen, niin voitaisiin leikkiä kotia.

http://www.cosplay.com/photo/2943057/

http://www.cosplay.com/photo/2943061/

Paljon on käytetty kuvan muokkausta, mytta silt. Harvoin tulee sellaisia aitojaitoja fanituskohtauksia minulta, varsinkin kun kyseessä on cosplay. No nyt tuli yksi ja iso. Respect. Joskus kävi mielessä tehdä Emily, koska nuo luujutut on yksinkertaisesti siistiä totetuttaa, vaikka vaikealta näyttävätkin.