IRC-Galleria

RYOGA HIBIKI
[x]paita
[x]housut
[x]huivi
[x]peruukki
[x]kengät
[ ]reppu
[/]varjo
[x]narut
[ ]harsomista


SALACOSSI XXXX
[x]kovat härpäkkeet I
[ ]huiskajutut
[ ]tukijuttu/pohja
[ ]kangas
[/]kovat härpäkkeet II
[ ]kasa möhkäleitä
[ ]pötkylä I
[ ]pötkylä II
[ ]maalaus osa I
[ ]maalaus osa II
[ ]naru
[ ]kasaaminen


Ryoga on melko hyvällä mallilla tosin nyt on sanottava, että kyseinen puku ei ole todellakaan laadukas..... Se kestää ehkä kaukaa katsomista, mutta eiiiii läheltä katsomista minun kriteereilläni. Vielä reppu tehtävänä ja sitten loput conissa, jonne Milla tuo varjon ja minä harson pari juttua kiinni pukuun... Plus ehkä piirrän kartan. Jos. Reppu pitäisi täällä kotona vielä tehdä.... Taitaa mennä sen suhteen all-nighteriksi, koskaaaa muut odottavat, että teen sen ja noh, teenpä nyt sitten. Ihan puuvillaa ja täytän sen vaatteillani ja taskut tyllillä ja vanulla. Jos menee paniikiksi, jätän sen pois.

"Salacossin" tehtävälista on aika viihdyttävä, varmasti. Sen lisäksi se näyttää myös uhkaavan tyhjältä. Huomenna olisi lähtö kotoa puoli seitsemän maissa, jos saan kyydin, muuten aikaisemmin. Vaikka paljon onkin tehtävää, ei tämä nyt jää siihen vaiheeseen, että joutuisin jättämään puvun pois. Hotellissa todennäköisesti suoritan vielä tuon möhkyläkasan maalaamista. Lopputulos ei liene minua tyydyttävä kaiken suhteen, mutta tässä onkin niin pajon yksityiskohtaa siellä sun täällä, että ne suorittavat eeppisen harhautusliikkeen, eikä kauhean moni välttämättä tajua puutteita joissain kohdin laatua. BD

Ei kuin takaisin hommiin.

\o/ Ja minulle on varattu huone solukolmiosta. En välitä mitä sakkia siellä naapurissa, saanpahan halvalla kämpän!

Tässä Ryoga valmistuu päivän mittaan ja teen tuohon naurettavaan lisäprojektiini silkkivärjäystä sulille jaaaaaa muotoilen pikkuhärpäkkeitä ja koristelen kankaan, eli teen kaiken tänään, mitä huomenna en ehdi.

Mutta hei jes, pääsen muuttamaan. o/ (Tarkistin myös hermoparkojeni vuoksi, oliko opiskelupaikkani hyväksyminen mennyt perille). Melkein kaikki taakka jossain muualla kuin minun sisälläni juuri nyt. :)

En pystykään pitämään suutani sittenkään kunnolla kiinni lauantain puvustani. Tai pidänhän minä. Ainoastaan NÄYTÄN teille. Jotkut arvaavat, jotkut eivät.



Joo kuvalaatu raiskaa.

Eilen asiat menivät hyvin pitkälle päin puuta, mutta lopulta kasasin itseni, enkä odottanut, että äitini antaisi siihen luvan. Mainitsematta taisi jäädä, että äitini kielsi siis minua tulemasta Animeconiin ja tekemästä pukuani (taas vaihteeksi), jotta saisi hyväksikäyttää minua mm. rakennushommissa. Päätin kuitenkin, että olenhan minä täysi-ikäinen ja minulla on oikeus päättää kohtalostani ja onnellisuudestani.

Suunnitelmiini tuli myös öööööööööh... lievästi eeppinen muutos, eli paikalla ei nähdäkään Amélieta. Te sitten tunnistatte minut ihan itse tämän uuden suunnitelman mukaan, eli olkaa hyvä vain. :3

Majoitus on hoitunut ja kyytikin on hanskassa. Eli hommat reilassa näin niin kuin tällä hetkellä.

VITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTU.



Minkä takia kaiken on aina pakko mennä päin helvettiä? Minkä takia minulla on pakko olla näin PASKAPASKAPASKA äiti? MIKSIMIKSIMIKSIMIKSI?

Puhuin juuri puhelimessa kyseisen henkilön kanssa. Selitin, että ellen saa kokea edes pientä onnistumista, edes sen puvun valmistumisen kautta, masennun oikeasti, ellen oikeasti jo ole. Ja saatoin mainita, että jos vielä samaan malliin jatkuu, niin aika moni ihminen olisi minun kohdallani varmaan jo tehnyt itsarin. Äiti nauroi minulle. En tunne ketään noin kylmää ihmistä, joka nauttii toisten elämien pilaamisesta näin. Vaikka olen dramaattinen ja joskus tieten tahtoen asetun marttyyrin asemaan, miten tällaista asiaa ei voi ottaa vakavasti, koska minä tarkoitin sitä?

Mietin tuossa lähinnä filosofisesti, että paranisiko asiat, jos vain katoaisin jonnekkin maailmalle, eikä kukaan enää kuulisi minusta koskaan.

Elämässäni on noin kaksi asiaa, jotka tekevät minusta joko onnellisen tai äärimmäisen onnettoman. Juuri nyt kaikki on täysin päin helvettiä. Cosplayhan on niistä se toinen. Ja toinen taas on sellainen asia, jonka koen ääneen sanottuna sellaiseksi kirosanaksi, etten aio nyt todeta sitä. Toiset taas nauttisivat siitä. Mutta voin kertoa sen, että tähän aika paskaan olotilaani vaikuttaa syvästi myös eilisen tapahtumat ja ajatukseni. En ole varma, kuinka kauan kestän tällaista enää.

Minulla ei ole mitään.

Paras ystäväni saattaa ollakin myös tämä blogi, kasa pikseleitä, koska en minä pystyisi kasvotusten kertomaan näistä asioista kellekään, koska vihaan itkemistä tuntemattomien seurassa. Vihaan sitä myös yksin ihan tarpeeksi.

Herpderp




Mutkunmutkun katoin, että sopiiko tukka mulle ja sitten innostuin vähän....

Animecon on tässä aiiivan nurkan takana. Pieni puku, silti tekemistä riittäisi ja äiti aaargh haluaisi pistää minut taloon töihin, jonne en muuta. >8DDDDDD Eikä ole majapaikka vieläkään tiedossa. Jos kaiken kanssa käy yhtä blergh kuin vaikuttaisi, niin en tule ollenkaan, koska Acon on aika meh muutenkin. Muita pieleen meneviä asioita A) musta kangas on hukassa B) silitysrauta on hukassa C) peruukki on hukassa D) motivaatio on hukassa.

Noh, koska tehtävälistoja en ole tässä pitkään aikaan tosissani harrastanut, koska kiire, niin voisihan sellaisen aloittaa vaikka tähän....


RYOGA HIBIKI
[ ]paita
[ ]housut
[ ]huivi
[ ]peruukki
[ ]kengät
[ ]reppu
[ ]varjo
[ ]kartta

AMÉLIE POULAIN
(suunnitelman B mukaan)
[ ]villatakki
[ ]pilkut hameeseen
[ ]toppi
[ ]kengät
[ ]hiukset

~Ky~yyyyllä minä tästä aktivoidun. Hinnnnn~~~


Tänään oli ihan kiva päivä. Kiva loppuu aikanaan, mutta oli silti.

Ja en siis tehnyt taas tänään oikein mitään, koska otan lunkisti. Minkähän takia elämäni oikein pitkästyttää näin paljon juuri nyt? :< Kun on kuuma, ei jaksa eikä viitsi tehdä oikein mitään, eikä ajatus ole terävä. Suihku ei auta kuin ehkä puleksi tunniksi. Huomenna yöksi mökille, josko sen jälkeen alkaisi kunnon puurtaminen. Herätys lienee aamulla ennen kello kymmentä, joten tästäpä hipsaisen tutimaan.

Ilmoituksenomaisesti: Kissa nimettiin Napoleoniksi aka Napsuksi.

Animeconin kanssa on nyt pieni onkelma. Nimittäin alunperin luotin siihen, että menisin Ane-uen kanssa telttailemaan leirintäalueelle, mutta nyt näyttäisi siltä, että jäänkin yksin..... Eli olisi aka muikeaa, jos joltain repeäisi Turusta yöpymispaikka tai hyvä idea ongelman ratkaisemiseen. Jos en pääse majoittumaan, en suoraan sanottuna tiedä, miten toimin. Kyyditys paikalle lienee jo perjantaina, eli joudun pakostakin yöpymään siellä........... Nyt menee kyllä sormi suuhun.