IRC-Galleria

Upeaa päivää, ihmiset.

On tosiaan aika kirkasta, suorastaan liiankin: Vaikka on vain huppari niskassa, niin hiki virtaa (ainakin bussin penkillä).

Tänä viikonloppuna isovanhemmat-äiti-isä-äiti -kierros, joten tulee sekin sitten hoidettua. Oikeastaan aloin jo parissa viikossa kaivatakin rennommin ottamista ja pientä passausta.

Nyt olen mummilla, sain korjatun takin välitettyä ja sain sitten vähän palkkaakin (=selviän sittenkin seuraavaan tukeen muullakin kuin ruisleivällä). Tavallaan vähän luotinkin siihen. Nimittäin kävin Eurokankaassa matkalla tänne ja..... Löysin ihanan raikkaan kankaan, josta ajattelin heti tekeväni hameen. 5,6e/metri, ei paha. ;D

Nyt sitten käydään vielä nopeasti pirtelöllä kavereiden kanssa, ennen kuin lähden kohti Vesilahtea. Aika passeli aikataulu, sanoisinko.

Päivä pulkassa, aikalailla suunnitelmien mukaan, vieläpä.

Hitsit!

Luulin, että tämäkin päivä on ihan harakoille heitettävää, kun tulin kolmen aikaan väsyneenä kämpille. Ajattelin, että mitään en saa aikaan. Sitten alkoi potuttaa ja aloin toivoa, että kaapista löytyisi jotain lohdukesyömistä. Noh. Söin sitten neljän aikaan runsaamman annoksen ruokaa kuin esimerkiksi eilen. Pelasin puolisentoista tuntia Sims Keskiaikaa ja suuntasin sitten katseeni huoneeni pölyisessä nurkassa mököttävään mummin takkiin, joka oli siinä odottanut vetoketjunsa vaihtoa jo toista viikkoa.

Huomenna sitten pitäisi saada tuo kaveri mummille korjattuna. Purin vanhan vetoketjun pois. Ajattelin olla höpö oppilas ja ommella sen uuden muovihampaan koulukoneilla. Neljän tunnin päivä. Katsotaan mitä tästä tulee. Vetoketjussa kun näytti olevan ainakin kolme eri ommelta kumminkin puolin, jonka lisäksi yksi takin pitkä sauma on ommeltava käsin siististi kiinni, koska en sitten millään löytänyt vuorista kohtaa, josta olisi päässyt sekä helposti vuorien sisään, että saanut vielä ommeltua sen nätisti koneella sisältä edes jonkun matkaa kiinni.

Varsinainen boggart, oletan.

En tiedä, mistä tämä päättäväisyys tulee, mutta kaikesta tätä iltapäivää koskevasta luovutuksesta huolimatta lähden taas hölkälle. Suurin päivän boggart on ollut pyykkääminen. En tajua, miksi olen koko ajan väittänyt itselleni, että tupa on varattu, ei kannata mennä. MUTTA. Sainpas tietää tiistaina, että voin ihan hyvin käyttää luvallisesti luvatta tupaa vielä hieman pyykkäämiseen kello yhdeksän rajoituksen jälkeenkin. Olen aina ollut huono rikkomaan sääntöjä, mutta tämä näemmä ei vielä liian pahasti kolkuta omatuntoa, koska siitä ei ole kukaan saamassa kiinni, eikä se näemmä sitten vaikutakaan muiden yöeloon.

Nyt se lenkki?

Taisin ehkä ratkaista pienen lavasteongelman, kun mietin, miten muokkaisin vanhaa viritelmääni ihan käyttökelpoiseksi. Hyvä minä. :3 Ajattelin, etten käyttäisi vanhaa ideaa lavasteista pian ollenkaan, kun homma alkoi tuntumaan mahdottomuudelta toteuttaa lavalla puku päällä.

Olen tällä viikolla aloittanut jonkinlaisen (oikeastaan se tietenkin alkoi jo kauan sitten, mutta hitaaasti) skarppaamisen terveyden suhteen. Olen käynyt joka päivä kun olen pystynyt tunnin juoksentelemassa ja osan ajasta kävellen rivakasti. Sitten olen lisännyt lautasella salaatin määrää ja vähentänyt hieman itse ruokaa. Mielummin enemmän kastiketta kuin perunaa. Ei valkoista leipää (tummakin on nimittäin aina ollut ihan hyvää). Nykyään HALUAN mennä aikaisemmin nukkumaan, koska angsti iskee viimeistään kello kymmenen. Siksi on siis kätevää mennä nukkumaan, kun on vielä hyvällä tuulella. Tämä on vaikuttanut sitten taas puolestaan positiivisesti koulumenestykseen. Saan asioita jopa aikaiseksi. Elämä tuntuu hintsun verran positiivisemmalta katsella. En tee enää tehtävälistojakaan, koska niitä tuijottamalla olen juuri stressit aina itselleni saanut aikaankin.

Itse muuttaisin aiemmin mainituissa tavoissa vain sen, että pitäisi alkaa tekemään taas vatsalihasliikkeitä sen lenkkeilyn lisäksi.

Jos pystyn pitämään tämän rytmin pystyssä, niin se on hitsin hieno juttu. Bye bye, kaamosmasennus?

Ai niin. Jos jossain on tapahtunut parannus, niin peruukinmodailu taidoissani. Tämä tuleva kaveri näyttää jo tällä hetkellä ihan kelvolliselta toiselta puolelta. Pointti olikin vain nähdä enemmän vaivaa.

Pitäisi varmaan suunnilleen ensi viikolla laittaa the Blogiin vähän salamyhkäisiä wip-kuvia. Nyt en vain oikein osaa päättää, minkälaisia juttuja uskaltaa paljastaa. Noh, alan päästä tässä vasta tekemisen makuun, kun ajatuksenikin ovat setvinneet sen verran, että ymmärrän jokseenkin, mitä pitää tehdä.

Tuolla on nykyään muuten joku, johon haluan tutustua paremmin. Hassua, en tunne oloani enää toivottomaksi niin kuin vuosi sitten..

Odotin kyllä mustaa huumoria, mutta en tällaista huumoria. Ylivedetty intohimo ei ole koskaan oikein vedonnut minuun elokuvakankaalla... Mutta, kyllä, kiitos, aaveita lisää!

En näe vielä oikein sitä, mitä olisin toivonut nähdä. Jos Burtonilla ei ole mitään sanottavaa 1700 ja 1970 -lukujen tietyistä eroavuuksista ihan kritiikkinä nykyäajalle tuon elokuvan kautta, niin sitten ihan tosissani petyn. Petyn myös, jos se kritiikki tulee Da Vincimäisen hupun alla, eli laitetaan katsoja ohjailemalla pitämään jostain, mistä tekijä on eri mieltä.



Tässä on mielipiteeni muotoiltuna lähes juuri sellaisenaan.

Luulen, että tämän jälkeen Sleepy Hollow on edelleen lempielokuvani.




Katsotaan, tarjoaako tämä Frankenweenie nukkeanimaatio sitten mitään uutta, olen sen alkuperäisen liveaction-version kuitenkin jo nähnyt.

Otsikkona löllö. koska löllö on hauska sana. Joo.

Voisi sen sanoa kuvaavan myös tätä päivää in general. Jotenkin aivan jäätävä lagaaminen verhonnut tervettä järkeä. Ehkä asialla jotain tekemistä sen kanssa, että nykään vain jostain syystä herään yöllä ja joudun pyörimään... ja pöyrimään.... ja pyörimään, ennen kuin saan unta. Menen sentään nukkumaan ihan järkeviin kellonaikoihin.

Oli tänään muuten improvisaatio enkuksi, oli ihan hauskaa. Ja mukana oli ilmeisesti nepalilainen (?) vaihto-oppilas, joka ei ollut ihan mikään sisäänpäin suuntautunut tapaus, yllättävää kyllä.

Oli ihan selkeä suunnitelma tuunata peruukki loppuun ja käydä lenkillä tänään, mutta nyt on energiat ihan nollissa. Huomenna toivotaan taas parempaa päivää.

En muuten näemmä enää tarvitsekaan hiekkapaperia, koska kädet voivat toimia varamiehinä. Olen tosissani. o.o

Jeps.

p.s. EC-puvussa vessassa käymisen ajatus pelottaa.

Katselin cosplayesitystäni vuoden takaa...



Ihan niin kuin olisin juuri elänyt nuo hetket uudelleen. Tärisen adrenaliinista. Mutta oli pakko katsoa tuo. Ihan vain, että tiedän mihin pystyn ja että muistan realistisesti, mikä meni pieleen. Ja liittyyhän tähän syykin, joka on salaisuus. Mutta se selvinnee tietämättänne teille aikanaan....

On tullut tehtyä sukkiksista käsineet, ihan hyvät ja mukavan tuntuiset.

Proppiin on käytetty tärkeänä raaka-aineena kopiopaperia.

Jonka lisäksi aion velä aurinkolasitkin saada tungettua/tuhottua kesän pukuuni epäilyttäviin tarkoituksiin.

P.s. Tänäänkin kävin lenkillä toista päivää peräkkäin. Viikolla lenkit siirtyy illalle, saa nähdä miten niiden kanssa käy. :x Cosplayn nimeen!

1. Olisitko animaagi vai metamorfimaagi mielummin? - Metamorfimaagi on aina ollut salainen haaveeni!

2. Harry Potter-maailman noita/velho vai noita/velho, jolla on rajattomat voimat eikä TARVITSE käyttää sauvaa? - ??

3. Olisitko mielummin huisapusjoukkueessa vai Albuksen kaartissa? - Albuksen kaartissa. Luudilla roikkuminen ei olisi koskaan ollut minun juttuni (pelkään autojakin).

4. Olisitko mielummin kuolonsyöjä vai Feeniksin killassa? - Jos oikeasti pitäisi valita, niin Feeniksin killassa, mutta ajatusleikkinä kuolonsyöjäkin on ihan hauska.

5. Oletko tavallisessa jästien maailmassa salaten voimasi vai opiskelemassa taikuutta Tylypahkassa mielummin? - Tylypahkassa!

6. Olisitko korpinkynsi vai luihuinen mielummin? - Korpinkynsi, jonne todennäköisesti myös kuulun.

7. Olisitko puuskupuh vai rohkelikko mielummin? - Järjellä ajatellen puuskupuh, tyhmillä tunteilla ajatellen rohkelikko.

8. Menisitkö töihin mielummin Tylypahkaan vai Taikaministeriöön? - Tylypahkaan. Saisi olla koko ajan nuorien velhojen ympäröimänä, ja olenko koskaan maininnut, kuinka _inhoan_politiikkaa_?

9. Haluisitko mielummin käydä Viistokujalla vai Iskunkiertokujalla? - Viistokujalla on kaikkea jännää. Kuten ne kirjakaupat! :3

10. Olisivatko vanhempasi surkkeja vai jästejä molemmat? - Jästejä, luulenma, jos tämänhetkisiä vanhempiani mietin.

11. Entä olisiko sinulla noita ja velho vanhempina vai jästi tai surkki noidan tai velhon kanssa? - Varmaankin jästi noidan kanssa. Ehkä.

12. Jos saisit valita, asuisitko Malfoyn kartanossa vai Likusteritiellä niiden perheiden kanssa? (ajattele asiaa niin, että tulet toimeen niiden lasten kanssa, muttet vanhempien) - Malfoyn kartanossa. :3 Ihan hyviä heppuja ne loppujen lopuksi ovat...

13. Asuisitko mielummin vapaa-ajalla Kotikolossa vai Tylypahkassa? - Kotikolossa. Sillä ehdolla, että löytyy hyvää seuraa (eli Weasleyt olisivat kotona)

14. Olisitko mielummin yön Azkabanissa, jossa ei ole ankeuttajia vai Salaisuuksien kammiossa, jossa on kuollut basiliski? - Azkabanissa.

15. Jos saisit valita kolmivelhoturnajaisten koetuksista, minkä valitsisit, siis vain yhden: ensimmäisen, toisen vai kolmannen? (kolmas koetus sisältää hautausmaakohtauksen Voldemortin kanssa) - No toisen. Vesi ja Voldemort hiukan kammottaa. Lohikäärmeelle saattaisin ehkä jopa pärjätä. xD

16. Ottaisitko mielummin lohikäärmeen, vai olisitko mielummin epätoivoinen, että sinun pitäisi saada tanssipari, joka olisi pakko saada? - Epätoivoinen tanssiparista.

17. Kumman tunnilla olisit mielummin: Kalkaroksen vai Pimennon? - Jösses, onhan Kalkaros sentään hyvä opettaja.
18. Kumman kanssa olisit ennemmin samassa huoneessa: Pimennon kanssa kirjoittamassa käteen ”I must not tell lies” vai ankeuttajan, ja osaa loitsia aineellisen suojeliuksen? - Nyt on vaikea valinta. Pelkään kipua, mutta pelkään pelkoa yli kaiken. Pelkurina valitsisin Pimennon ja ottaisin sen jälkeen marttyyrin roolin. Ankeuttajaa vastaan en saisi loihdittua kunnon suojeliusta kirveelläkään.

19. Kumman tunnilla olisit pikemminkin: Punurmion ennustus tunnilla vai Kalkaroksen lienten tunnilla? - Punurmion. Kuten tiedätte, profetiat kiinnostaa.

20. Entä olisitko mielummin McGarmiwan muodonmuutos tunnilla vai Kalkaroksen pimeyden voimilta suojautumistunnilla? - McGarmiwan. Ihan siksi, että muodonmuutos kiehtoo ja Kalkaros paasaa näiden tietojen mukaan vain ihmissusista.

21. Kumman perheessä asuisit pikemmin: Malfoyn vai Dursleyen? (ja olisit luihuisessa moleemissa tapauksessa) - Malfoyden tietenkin.

22. Kummassa asuisit pikemminkin kavereiden kanssa: Lunan kotona, vai Kalmanhanaukiolla? - Kalmanhanaukiolla, vaikka onkin hiukan ahdistava paikka.

23. Olisitko bisnesalalla Viistokujalla vai aurori? - Bisnes ja Viisto. Olenhan tuleva ompelija.

24. Haluaisitko olla enemmin sukua Mustille ja Malfoylle vai Weasleylle? - Haluaisin olla Weasleyille, mutta tiedän, että olisin Mustille. BD

25. Minkä kuoleman varjeluksen valitsisit: Jos on muutenkin sauva hallussa, niin varmaanin viitan. We all know what the resurrection stone did.

26. Olisitko Hermionen S.Y.L.K.Y. –prosessissa mukana vai haluaisitko, että vanha tapa olisi, eli vaate vapauttaa kotitontun ja kotitontut eivät saa palkkaa? - Jos olisi oikesti käynyt Tylypahkassa, niin varmaan saattaisin olla osa S.Y.L.K.Y.ä, jos painostettaisiin tarpeeksi.

Hmm. Tekisi mieli cossata Lupinia pitkästä aikaa... Tampere Kuplii olisi sopiva tapahtuma. Peruukki pitäisi kyllä hankkia, viimeksi oli nimittäin omat hiukset. Sen lisäksi tekisin mielummin hieman eri version puvusta tai jotain... -.- Edellinen miesten puku meni hieman pieleen (muun muassa pituudessa, kuosissa ja koossa jne.) Rennompi, helpompi puku.

En voi tälle tämän hetkiselle pottermanialle mitään. Näin viimekin yönä unta, että olin taas Harry Potter ja välillä oma itseni. Olin ensin Keskustorilla vapputorilla, jossa tapasin täydellisesti Pocahontasta (mutta ghetto-vaatteissa) muistutavan myyjän. Ruokaa 1,2e/lautasellinen. Juttelin hänen kanssaan ja hän kertoi päivänsä ansiot. Totesin, että eihän se riitä edes pöytävuokraan. Siitä me lähdimme yhdessä bussille: "Täytyy lähteä, ennen kuin joutuu maksamaan". Bussi vei meidät ilmeisesti jotain kartanoa muistuttavalle alueelle. Jostain syystä luulen, että se paikka oli toistunut osittain jossain vanhemmassa unessani. Nimittäin sellaisessa aika ahdistavassa hautausmaaunessa, jossa oli aaveita. Kartanossa olin kuitenkin Hermionen ja Ronin kanssa. Häiritsee kovasti, että en muista, mitä kaikkea heidän kanssaan tuli juteltua, mutta seuraavana hetkenä jättiläinen hyökkäsi samaan kartanoon ja ajattelin, että peli oli menetetty. Menetetty taistelu Voldemortia vastaan. Hermione oli kuitenkin jälleen viisas ja muisti, että voimme aina käyttää ajankäännintä. Niimpä muutimme hetkeä aiempaan hetkeen (jostain syystä "toisia meitä" ei näkynyt siinä ajassa) ja pääsimme livahtamaan takaikkunan kautta pakosalle. Sitten tuli sauvojen sota. Voldemort vastaan minä, Harry(/minä) ja loitsin henkeni kaupalla niitä loitsuja, jotka vain muistin. Muistelin niinä hetkinä kaikkia ystäviäni unessa, kuten sitä Pocahontas-myyjää ja Hermionea ja Ronia, kaikkea jonka tulisin menettämään, jos nyt häviäisin. Viimeisenä keinona minulle tuli mieleen Avada Kevadra. Silloin luulin, että sauvani ei toimi, koska siitä ei lentänyt valosuihkua Voldemortia kohti. Tein sen toisen kerran. Hetkeen ei tapahtunut mitään, mutta sitten Voldemort luhistui viimeisten sanojensa saattelemana (joita en kunnolla muista, mutta jotain luokkaa: "Minuun osui.") Sitten heräsin. Sota Voldemortia vastaan unissani oli tullut vihdoin päätökseen! :D

Suoraan sanottuna, en halua että nuo unet päättyvät. Ne ovat ainota, joista osaan tosissani jotenkin masokistisesti nauttia, vaikka jokaisessa niistä joudun loitsimaan henkeni edestä.

P.s. Olen laiska, enkä korjaa täksi kevääksi vielä Mulania uudelleen käyttöön, sittenkään. Katsotaan, jos mieli muuttuu.