IRC-Galleria

Tuplataan potti tältä päivältä, eli teen jo toisen merkinnän Galtsuun, ennen kuin livahdan kauppaan ja korjaan loppuun Ping Mulanin, jota en siis vielä eilen uskonut jaksavani tehdä tänään.

Tässä on nyt yksi pikku fakta. Sain kauhean innostusspurtin Lulun cossaamisen suhteen. Cossiahdistus on siis syrjäyetty ainakin väliaikaisesti. Suunnittelen vain ihan hulluna niitä asioita, joita koen tarpeelliseksi muutta jne., kuinka tästä tulee tällä kerralla niin paljon parempi. Jos joku sana olisi voinut kuvata edellistä yrittämää, niin kivoja pintoja, mutta muoto oli vähän joka suhteessa plllörts. Ja lupaan, että tällä kertaa eivät lavasteet kaadu.

Kiirettä pitää. Montako kertaa olen aloittanut tekstini samansuuntaisella virkkeellä?

Pitää keskittyä nykyhetkeen ja sen hetken ongelmien ratkaisemiseen.

Tällä hetkellä yritän tosissani siivota kämpän edellisen puvun tekemisen jäljiltä, jotta viikonlopun päätteeksi voin tuoda Lulun takaisin Vesilahdesta ja alkaa työstämään sitä.

Sitten. Huomenna Kuplii ja jostain syystä en nyt vain osaa olla puvutta, joten kunnostelen Mulania. Siinä on aiiikas paljon kaikenlaista näpertämistä. Ajattelin lisätä ohuesta solumuovista "korsettiobijuttuun" tuen, samoin jalkapanssareihin. Sitten on korjattava panssareiden reunukset ja toinen käsipanssareista, jonka jouduin viimeksi hajoittamaan, jotta sain sen irti kädestäni.... -.- Fun. Oli käsi turvonnut ilmeisesti kuumuudesta tms.

MUUTEN. Öö. Myönnän olevani aikamoisessa stressissä Lulun ääniraidan suhteen. Esitystä aion muuttaa. Mutta ääniraita. Se on Gaalan jäljiltä edelleen mielestäni täydellinen. What am I gonna do? D:

Tein mielestäni hyvän ja suuren päätöksen, josta avaudun myöhemmin, jahka asiat alkavat tästä hiukan selvitä.

Kokeilin vastikään ensimmäistä kertaa, niin hassua kuin se onkin, EC-puvulleni meikkiä. Kun otetaan huomioon, että olisi pitänyt edellisellä yrittämällä lähteä meikkaamaan ihan kylmiltään, niin tilanne lienee ihan hyvä.

Maalasin pohjamaalit parille köynnösasialle, jotka olivat vain riippuneet ja lojuneet keskeneräisinä lattialla jo muutaman viikon. Seuraavana oikea maali ja yksityiskohdat.

Viikonloppuna ostoksille. Huomasin, että yksi merkittävimmistä puuttuvista asioista tällä hetkellä on maalarinteippi ja uusi kasa vaahtomuovia. Niinpä hoitelen kyseistä vaahtomuoviasiaa viikonloppuna kotona.

Olen alkanut epäröidä erään asian suhteen, joka liittyy vahvasti suurimpaan materiaalimenekkiin puvussa..... Miten lähtisit työstämään todella isossa koossa sanotaan nyt vaikka sitten proppia, joka olisi pehmeämuotoinen ja huomattavan kolmiulotteinen? Ainut päähääni pälkähtävä asia on styroksi + polyuretaani + jotain, mitä en vielä ole keksinyt. Ei saa olla painavaa tai turhan helposti rikkoutuvaa. Ideoita otetaan ihan oikeasti vastaan.

Nyt nukkumaan! Nukkuminen on oikeasti ihana asia. Saa vain velloa ajattomuudessa, jossa ei ole (yleensä) arkipäivänhuolia, ei ainakaan samassa mittakaavassa kuin todellisuudessa. Muutenkin kaikki tuntuu unessa aina hieman turvallisen kaukaiselta.

Olen aivan liian koukussa nyt tällä hetkellä piirtämiseen ja erityisesti Grimsdalen hahmojen ajatteluun ja muuhun. Haluaisin ehdottomasti mm. piirtää Grimsdalen kartan.

Piirsin sitten Gastonin, josta tuli hieman liian kaunis ja vanha ollakseen Gaston. Erittäin kesken on, joten muutokset onneksi edelleen mahdollisia. Että vähän on blergh, mutta taas tunnen hitusen kehittyneeni jossain. Jatkan piirtämistä. Tulen paremmaksi.

Ette arvaa, miten haluaisin vain jatka kirjoittamista. Se yksi kohta vain junnaa ja junnaa ja junnaa. Syypäänä on todella paljon taustojen selvittäminen. Sain kuitenkin tietää, että olen luonut yhden yliluonnollisen olennon, joihin on oikeasti uskottu keskiajalla. o.o Yksityiskohdat erityisesti täsmäävät. MIKSI. Pelottavaaaaaaaaa.

Mjoo.

Gastonista voin kertoa sen verran, että hän on porvariperheen ja kaupungin kasvatti, jonka pistävimpiä piirteitä ovat jäykkä kohteliaisuus, punastelu, synkistely ja erityinen tulisieluisuus. Häntä vaivaavat elämään tympääntyminen, eksyksissä oleminen ja elämänsuunnan uupuminen. Hän rakastaa lukea kirjoja ja on koukussa eskapismiin, jota löytääkin Grimsdalesta suuremman palasen kuin koskaan olisi voinut kuvitella...

Viimeinen ipana. En ole nauranut näin hallitsemattomasti yksinään huoneessani aikoihin. XD

Vaikka tänään en ole saanut cosplayta ollenkaan aikaan, tässä on sitten jotain vastineeksi. Rosie Woods on siis kehittämäni kirjahahmo, joka asuu usvaisessa Grimsdalen kylässä. Hän on temperamenttinen, ennakkoluuloton, herkkä ja hieman outo maalaistyttö, joka menetti äitinsä jo pienenä. Rosie on kiinnostunut kaikenlaisista asioista maailmassa ja hänellä on outo tapa kerätä kuolleita pieniä lintuja, oravia ja sammakkoja multapurkkeihin, joihin kasvattaa pihasta löytämiään luonnonkukkia.

Kuva on toki edelleen keskeneräinen. Olen aina jotenkin ajatellut, että Rosie muistuttaa hieman Christina Ricciä, joten hänen kasvoistaan varmaan löytääkin helposti samaa.

Olen postannut Irc-Galleriaan suunnilleen kaiken piirtämäni tänä vuonna (vaatesuunnitelmia lukuunottamatta), joten olette aika reaaliajassa voineet seurata kehitystäni. Muistan ensimmäisen kuvani Rosiesta. Se oli... Aika kamala. Joku pliis sanokaa, että olen kehittynyt ainakin tässä digi-artin puolella?

Anygays, jatkan kuvan kehittelyä ja teen uutta toimintasuunnitelmaa EC-pukua varten, koska muuten mistään ei tule mitään.

Mikään ei onnistu. Aurinkoista on, mutta kaikki yritykset ja katsadukset minkään tärkeän suhteen on ihan turhaa.

Sitten on vaan parasta antaa asian olla. Ainakin tämän päivän. Siivoan. Keksin jotain syötävää tyhjistä kaapeistani (=spagettia ja ketsuppia). Lukaisen varmaan vähän Nälkäpelin kakkos osaa ja piirrän. Tällehän sunnuntait pitäisi olla tarkoitettu. Teen varmaan myös lisää kokeiluja piirtopöydällä.



Odotan, että saisin sen lääkityksen ja sitten vasta sen jälkeen sanon, kuinka epävarmalta EC tuntuu. Mutta aika käy jo nyt erittäin vähiin ja alkaa säälittää nämä epäitoivosen kamalat yritykset saada pukua kasaan. Siihen vielä päälle jatkuva huono omatunto rahankäytöstä. Kamala sanoa tätä, mutta en tiedä, tuleeko tästä sittenkään mitään. Enkä tiedä myöskään, kuinka paljon harmittaisi vain "alkaa lomalle" moisen jo valmiiksi raskasta taakkaa kuormittavan projektin suhteen. Ehkä olisin helpottunut? Inspistä kiitos.

Mittasuhteet ihan päin persettä, mutta kyllä se kai vähän Jolielta näyttää. Ei tosiaan valmis. Katsoo valmistuuko tämäkään about koskaan.