IRC-Galleria

Tunnustin eilen kaverille tunteeni.

(Olisin ihan hyvin voinut jättää tämän merkinnän nähtäväksi vain Galtsu-kavereilleni, mutta kun tuolla välissä taisi olla jo pari liian selvästi ilmaistua julkista tekstiä, en ala perääntymään.)

Sain pakit.

Ja ne olivat parhaat pakit ikinä. ;__; Ihan oikeasti. En keksi ketään noin ihanaa ihmistä. Sen lisäksi, että hän toki kertoi ihan rehellisesti millaisena minut kokee, niin jäi kanssani vielä valvomaan ja juttelemaan mukavia aivan niin kuin ennenkin. Ja antoi tikkarin. Eikä se ollut siis pelkästään siksi, että piristyisin, vaan pienestäkin lohdutusjuttelusta kumpusi aina jotain suurempaa ja nautinnollisempaa.

Ja tiedättekö mitä? Vaikka saattaakin ääni pettää ja tippa tulla linssiin kun kavereiden kanssa naamatusten puhun tästä, olen silti ollut koko päivän ihan hiton onnellinen. Miten voi itkeä samaan aikaan onnesta ja surusta? Olen loputtoman kiitollinen siitä, että hän on minulle niin hyvä ystävä. Ja minusta tuntuu tämän lisäksi paljon mukavammalta olla. Tänään koulussa ei ollut tippaakaan awkwardia jutella. Päin vastoin. Me molemmat ymmärrämme paremmin, mitä merkitsemme toisillemme ja arvostamme sitä, mitä se on.

Viime yönä en mennyt nukkumaan sydän särkyneenä. Tai jos meninkin, niin ne palaset oli hiottu niin sileiksi, ettei se sattunut yhtään niin paljon.

Nyt mokasin. Nyt oikeasti mokasin. EIEIEIEIEIEIEIEIIEIEIEIEIEIEIEIIEIEIEIEIEIEIEIEIIEIEIEIEIEIEIEIEIEIIEEIIEIEIEIEIEIEIEIEIEIEIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIi.




Ei hitto.



Kauniisiin mielikuviin tuli nyt aika iso vekki. En ole koskaan elämäni aikana halunnut vajota niin syvälle maan alle.


Nyt paljon vanukasta. PALJON vanukasta. Koska pahempaa on tulossa.

En ole odottanut taas kuin koko illan, että saan vastauksen tekstiviestiini. Ilmiö on nähty aiemminkin: Sen aikana ehtii kuvittelemaan, miltä elämä näyttää kahdeksankymppisenä kymmenillä eri tavoilla, lyttäämään itsensä lattiaan, muuntamaan tietoisuudenstatuksensa nollaksi, palaamaan karuun todellisuuteen ja hakkaamaan päätänsä pöytään.

Jokainen aikaisempi kerta on päätynyt ihanaan (kaveri)iltaan.

Pidän tuota kaikkien mahdollisuuksien ilmiötä aika katalana. Koska silloin kun tilanne merkitsee jotain henkilökohtaisella tasolla, ei todellakaan osaa odottaa vastausta.

Voi vain haaveilla parhaasta ja pyöritellä peukaloitansa.

Oikeasti haluaisin kertoa kaiken, mutta pidän tilanteen mysteerisenä, koska silloin se sattuu vähemmän. Sanoinko tämän jo aiemmin?


Ehkä tänään ei tapahdu mitään. Taisi olla virhe viettää viikonloppu Kaalimaassa.


Ja oikeasti, Tarot, mitääääääääääääääääääää. Miksiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii?

Day twenty-six - Kuva paikasta jonne et ikinä haluaisi joutua:



Day twenty-seven - Kuva siitä mitä olet puuhaillut tänään:



Day twenty-eight - Kuva siitä miltä sinusta tuntuu juuri nyt:
Day twenty-nine - Kuva jostakin mukavasta tunteesta tai muusta asiasta:
Day thirty - Kuva ananaksesta:
Day thirty-one: Kuva reaktiostasi edellisen päivän kuvavaatimukseen:

Toivoin, että tänään olisi tapahtunut jotain kivaa. Mutta koska näemmä ketään ei jaksa tänä harmaana päivänä kinostaa hauskanpito, minä menen kauppaan, ostan sen tyhjäksi, lihon tuhat kiloa ja parhaana kaikista, alan vihdoin lukemaan jotain kirjaa. En jaksa viettää enää sekuntiakaan näytön ääressä. Sitä on tullut viime aikoina tehtyä jo ihan tarpeeksi.

Tylsistymiseeni ei ole mitään erikoista syytä, mutta tällä hetkellä ei oikein maistu mikään tekeminen. Saatan ehkä leikata yhden kankaan huomista varten, mutta muuten ajattelin pyhittää tämän illaan jollekin muulle.

Honestly, WHY??



Yritän kirjoittaa.

Ja katsoa elokuvaa.

Tylsää on silti.

Day twenty-five - Kuva joka edustaa mielipidettäsi nykymaailmasta:



Day twenty-six - Kuva paikasta jonne et ikinä haluaisi joutua:
Day twenty-seven - Kuva siitä mitä olet puuhaillut tänään:
Day twenty-eight - Kuva siitä miltä sinusta tuntuu juuri nyt:
Day twenty-nine - Kuva jostakin mukavasta tunteesta tai muusta asiasta:
Day thirty - Kuva ananaksesta:
Day thirty-one: Kuva reaktiostasi edellisen päivän kuvavaatimukseen:

Day twenty-four - Mikä tahansa mielestäsi hauska tai outo kuva:



Day twenty-five - Kuva joka edustaa mielipidettäsi nykymaailmasta:
Day twenty-six - Kuva paikasta jonne et ikinä haluaisi joutua:
Day twenty-seven - Kuva siitä mitä olet puuhaillut tänään:
Day twenty-eight - Kuva siitä miltä sinusta tuntuu juuri nyt:
Day twenty-nine - Kuva jostakin mukavasta tunteesta tai muusta asiasta:
Day thirty - Kuva ananaksesta:
Day thirty-one: Kuva reaktiostasi edellisen päivän kuvavaatimukseen:

Day twenty-three - Kuva siitä, miltä haluaisit näyttää:



Tuntuu ällöttävän turpealta varsinkin tällä hetkellä. :x Inhottava olo vain kannustaa turhaan syömiseen enemmän. Mutta muuten siis oma kroppa on kiva paikka elää. Itse asiassa tässä syksyllä on ollut erittäin positiivinen jakso, jona saatoin jopa laihtua until viimeinen viikko. Pitäisi varmaan lopettaa ennen kuin liian myöhäistä. Mutkun stressi ja sydänsurut!

Ignooratkaa ruma alusvaate.

Day twenty-four - Mikä tahansa mielestäsi hauska tai outo kuva:
Day twenty-five - Kuva joka edustaa mielipidettäsi nykymaailmasta:
Day twenty-six - Kuva paikasta jonne et ikinä haluaisi joutua:
Day twenty-seven - Kuva siitä mitä olet puuhaillut tänään:
Day twenty-eight - Kuva siitä miltä sinusta tuntuu juuri nyt:
Day twenty-nine - Kuva jostakin mukavasta tunteesta tai muusta asiasta:
Day thirty - Kuva ananaksesta:
Day thirty-one: Kuva reaktiostasi edellisen päivän kuvavaatimukseen:

Tuntuu siltä kuin olisin maailmanlaidalla. Virta on voimakas, aika pysähtynyt lähes ikuisuuteen.


Inhottava tunne ymmärtää toista ihmistä oikeasti hyvin, ja jotenkin, juuri sen takia tuntea olonsa hyvin, hyvin surulliseksi. Sitten samaan aikaan haluaa olla paras mahdollinen ystävä, mutta tuntee silti itsensä katalaksi ja juonittelevaksi idiootiksi, joka häipyy, jos ei saisi, mitä on tullut hakemaan.

Kuoppaan putoaminen tuntuu samaan aikaan täydellisen todennäköiseltä vaihtoehdolta, samoin elämä tuntuu olevan jotenkin täydellinen, kun saan jakaa sen tämän toisen tollon kanssa.

Asiaa ehkä pahentaa, että kaikki luennat väittävät korkeampien voimien olevan minun/meidän puolella. Silloin putoamista pitäisi pelätä vielä enemmän, koska toiveet on korotettu huomattavasti korkeammalle.

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Tunnekuohuja. Melkein vedin marttyyrit alkamalla itkemään ystävien joukossa. Olisi varmaan vapauttavaa itkeä, mutta se tuntuisi jotenkin liiotellulta, koska eihän minulla pitäisi olla mitään itkettävääkään. Jälkeen päin tuntuisi kuitenkin todella typerältä.