Nii ja neiti on tosiaan alkanut ryömimään takaperin. Hirmusta kyytiä menee pylly edellä lattialla pitkin poikin. Ja sit nostaa kaameen mekkalan ko hoksaa että lelut jäi sinne lähtöpaikalle :D
Jos jollakin on ylimäärästä keittiön pöytää ja tuoleja tai pyykinpesukonetta tai kirjahyllyä niin ilmoittakoon minulle! Ei vissiin vähä niinku meinaa itku tulla ko miettii että mistä helkutista sitä repii edes pyykinpesukoneen ettei tarvis neidin kulkee likasissa vaatteissa. No mut pääasia on se että se kolmas on täältä ulkona.
Eilinen meni ihan hukkaan koko päivä. Oulaskankaalla. Nyt jo paljon parempi olo. Neiti alkanu liikkuu tuolla sängyssäkin. Nytkin kun ollaan täällä mummulla ja sänky tässä tietokoneen vieressä nii just äsken heräs ja on jo poikittain tuolla sängyssä :D Ihan rauhallisena makaa ja mönkii :) Juu jos lähtis käymään Villeä moikkaamassa Nivalassa. Tässä ko joutaa ja jaksaa. Varmaanki kohtapuolin... Ku täälläki on tylsää ko mamma nukkuu ja iskä ja miksu on metässä ja ellu lähti kaverinsa mukaan mökille viikoksi.
Tuntuu hieman yksinäiseltä. Kun ei ole oikeen ketään kelle edes puhua näistä tuntemuksista. Ja vituttaa tuo toisen pärstävärkki tuossa sohvalla. No jospa sitä vielä muutaman päivän jaksaisi. Onneks sil on viel huomen aamu ja sit kaks iltaa töissä nii ei tarvi nähä niin paljon. Aion pistää aikanaan nukkuu niin menee melkeen kaks päivää ettei tartte nähäkään.
Välillä tulee niin helkutin kiukkunen olo et tekis mieli heitellä kaikki tavarat mitä eteen sattuu seinille! No enpä oo viel mitään heittäny. Koittanu olla ihan rauhassa. Tänään saanu jo jotain asioita järjestettyä...
Eilen vielä halusit minut viereesi ja tänään olen kuin ilmaa. Niin ne ajatukset muuttuu. Mutta parempi ettet roikkuisikaan minussa. Paljon helpompi päästää irti kun molemmat tekevät sen yhtäaikaa. Kyllähän tää hieman sattuu varsinkin kun toinen jo juoksee uuden perässä. Mä en aio vilkasta kehenkään pitkään aikaan. Keskityn vaan tytöstä huolehtimiseen ja omaan hyvinvointiin. Luultavasti alkaa itellekin elämä maistuu paremmin ja helpottuu paljon. Viikko niin olet silmistäni poissa. Ei tarvitse enää haikailla toista viereen kun se ei saman katon alla ole. Pelottaa vähän että mitenhän sitä pärjätään mutta eiköhän se tästä. Varsinkin nyt kun neiti on alkanut juomaan myös pullosta maitoa niin pystyy jättämään hoitoon pitemmäksikin aikaa kuin pariksi tunniksi. Eiköhän tämä elämä tästä ala lutviutumaan omiin uomiinsa. Voihan se aikaa ottaa ennenkuin tottuu että on yksin eikä voi pyytää toista tekemään jotain hommia täällä. Pittää ottaa Ellu tänne kaveriksi asumaan jos alkaa kovin hankalaksi menemään :D Onneksi olen jo tottunut nukkumaan yksin ettei se tuota ongelmia.