Ylihuomenna 17 vuotta täynnä. Ja mitä olen tässä ajassa saanut aikaan?
Ei jessus elämä alkaa tuntumaan masentavalta kun muistaa tuollaisen julman tosiasian. Oikeasti, mitä olen saanut aikaan? Mitä sinä olet saanut aikaan? Voiko tässä elämässä saada loppujen lopuksi mitään aikaan ilman että jossakin asiassa huipulle päästäkseen pitäisi olla harjoitellut sitä lapsesta asti?
Ihan oikeasti on ahdistavaa, että minua kuukauden vanhempi, joku kanadalais-ihQ-d44-teinipopparipentu on saanut elämänsä aikana enemmän aikaan. Miljoonia faneja, vaikutusvaltaa, rahaa... Tai jos halutaan vielä jotain pahempaa, niin karu tosiasia on, että eräs reilut kolmikymmentävuotias pahasti ylipainoinen tekstarityttönen on saanut enemmän aikaan Seiskan blogeillaan, tanssiryhmillään ja hääohjelmillaan. Vieläkö kehtaan oikeasti sanoa Justin Beaveria ja Tuksua TURHIKSI julkkiksiksi? Mikä vittu minä silloin olen?
Olisi hauskaa jos voisi joskus nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Entä jos olisikin tehnyt jotain, tai ihan kaiken, toisin? En kadu enkä haluakaan katua mitään, mutta silti... Entä jos minulla ei olisi allergioita ja olisin voinut syödä terveellisemmin kasvimaailman tuotteita sen sijaan että lapan suuhuni yksipuolisesti lihaa? Entä jos en koskaan olisi tullut koulukiusatuksi? Entä jos minulla olisi ollut lapsena mahdollisuus harrastaa niitä asioita, joita halusin? Entä jos perheeni ei olisi tarvinnut muuttaa niin monesti?
Elämä on joskus niin toivotonta. Siihen kaipaa muutosta, mutta muutos voi monesti riippua monista asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Toisaalta, miksi vielä pitäisikään stressata siitä mitä tällä elämällä tekee? Tulevaisuudessa, lähivuosikymmeninä, ihmiset voivat hyvinkin elää 100-vuotiaiksi, ja kai siinä ajassa viimein jotain on onnistunut tekemään.