IRC-Galleria

Tänään, 6.12.2011, Suomen itsenäiseksi julistautumisesta tulee kuluneeksi 94 vuotta. Itsenäisyyspäivä merkitsee monille vieläkin paljon ja etenkin viime aikoina isäinmaallisuus on ollut paljon puhuttu asia. Monille se on veteraanien kunnioittamista ja siniristilipun nostamista salkoon.

Sen lisäksi on niitä, joille isäinmaallisuus on "maan puolustamista" ja "rodun puhtauden suojelemista" ulkomaalaisilta. Olen aiemmissa teksteissäni käsitellyt tätä isäinmaallisuuden nimiin naamioitua roskaa, joten en saarnaa siitä sen enempää. Alemman tason "isäinmaallisuuden" ja "Karjala takas vaikka pullo kerrallaan" -filosofisointien sijasta annan muutaman vinkin nykyaikaiseen isäinmaallisuuteen. Vinkit perustuvat ajatukseen, että Suomen on jatkossakin kyettävä kehittymään.

- Onhan se Karjala hieno ja isäinmaallisen kuuloinen nimi tietty, mutta Karjala-olutta tuottava panimo ei ole ollut puhtaasti suomalaisomistuksessa enää pitkään aikaan. Nykyisin ainoa täysin suomalainen olut on iisalmelaisen panimon Olvi. Tue suomalaista panimoteollisuutta, juo siis Olvia.

- Olisihan se Karjala kiva saada takaisin, mutta haaveet Karjalan kannahista kannattaa unohtaa. Suur-Suomi -haaveet elävät vielä tänäkin päivänä, vaikka monet Karjalan asukkaat ovat vuosien saatossa venäläistyneet ja unohtaneet karjalat inkerit ja suomen kielet.

- Suurin osa ulkomaalaistaustaisista Suomessa tekee rehellistä työtä ja maksaa veroja. Sosiaalietuuksilla pummijat ovat vain pieni osa, ja sellaisia löytyy myös 'puhtaiden suomalaistenkin' joukosta. Osa ulkomaalaisista työllistää suomalaisia ja monet tekevät useimmiten surkealla palkalla paskaduunia, jota kukaan syntyperäinen suomalainen ei enää nykyisin suostu tekemään - maamme tarvitsee maahanmuuttoa, sillä muuten työlle ei löydy tekijöitä. Väitteet työpaikkojen katoamisesta ulkomaalaisille kannataa siis jättää omaan arvoonsa, kuten myös ylisuurissa mittasuhteissa liikkuvat jutut sosiaalietuuksien väärinkäytöstä.

- Armeija aiheuttaa pakollisuutensa takia vuosittain tuhansille nuorille haitallisia keskeytyksiä opintoihin ja hidastaa työelämään pääsyä. Sen lisäksi armeija itsessään on merkittävä rahareikä. Mahdollinen vapaaehtoinen palvelus mahdollistaisi keskeytymättömän opintojen jatkamisen ja aikaistaisi työelämään siirtymistä. Hyöty olisi vapaaehtoisella palveluksella suurin, sillä asepalveluksesta kiinnostuneet voisivat sen halutessaan suorittaa ja siitä ei-kiinnostuneille ei tulisi armeijan takia haittaa. Onko pakollinen asepalvelus sittenkään isäinmaallisin vaihtoehto?

- Yritä kunnioittaa tai ainakin sietää kaikkia. Sellaisessa maassa jokaisen on helpompi, mukavampi ja parempi elää.