Mariska veti hyvin ja elävästi. Monet suosikkini kuten Venäläinen ruletti ja Matkalla manalaan soitettiin.
Myöhemmin Nilsiän keikan jälkeen muistimme, ettemme olleet muistaneet ottaa minkäänlaista yhteiskuvaa esiintyjän kanssa. Heitin Saralle, että jos se lähtee lauantaina Juankoskelle katsomaan uudestaan, oon mie definitely mukana.
Juankoskelle rohkaistuin ottamaan myös mukaan paremman kameran eli Nikonin järkkärin. Olimme epävarmoja Juankoskelle menosta, sillä varsinaisesti keikka oli yksityistilaisuus, mutta kun sinne myytiin myös lippuja niin pitähän sitä nyt käydä toisenkin kerran tsekkaa.
Varsinaisesti keikka oli osa jonkun yksityisiä juhlia - ymmärtääkseni joku juankoskelainen teollisuuspohatta oli päättänyt juhlistaa vaatimattomasti viisikymppisiään "tilaamalla Mariskan" paikan päälle. Sen ikäistä porukka olikin, ja toisimme omine babyfaceinnemme porukasta hieman erottua - henkkarit meiltä kysyttiin kolmesti, haha.
Tuli leikittyä kunnon fanipojua ja pyydettyä Juankoskelta keikan juliste mukaan ja siihen oli tarkoitus nimmareitakin pyytää, mutta kynä teki viime hetkillä tepposet. Noh, julisteessa on nyt painauma, jossa lukee 'Mariska' - ajatus kai se on tärkein. Nilsiässä olin myös leikkinyt fanipojua ja pyytänyt bändiltä nimikirjoitukset Kukkurukuu-levyyn.
"Leikkinyt fanipojua" on ehkä osuva ilmaisu, sillä en varsinaisesti ole koskaan fanittanut ketään. Onhan julkisuuden henkilötkin ihan tavallisia ihmisiä.
Mariska on joka tapauksessa eräs niistä suomalaisjulkkiksita, joiden uraa olen vuosia seurannut. Etenkin sanoittajana hän on upea ja verrattavissa Juice Leskiseen, jota pidän toisena hienona sanoittajana. Lisäksi Mariska tuntuu vaihtavan genreään milloin mihinkin suuntaan vain haluaa - rapista jazziin tai punkista poppiin. Lisäksi hän vain paranee vuosi vuodelta - Kukkurukuu on hyvin inspiroiva albumi.
