Viime aikoina koetut uudet kokemukseni ovat olleet lähinnä uusia ammatteja. Siten myös uusia kokemuksiani käsittelevät tekstit ovat pitkälti olleet "mitä minä kokeilin tällä viikolla" -tyylisiä, mutta kerrottakoon alkuvuoden aikana koetusta kahdesta uudesta kokemuksestani oluen suhteen.
Minä pidän oluesta. Sen maltainen maku, sen rentouttava vaikutus, ah! En koskaan kyllästy juomaan olutta. Päinvastoin, jokaisen tuopillisen jälkeen haluan lisää. Kalja on kultaa. Eniten pidän luomuoluista ja maissioluista, tosin joiden oluen ystävien mukaan jälkimmäiset eivät kunnon olutta ole nähneetkään.
Tammikuussa maistoin alkoholitonta olutta. Koska käynnissä oli tipaton tammikuu, mutta oli pakko päästä edes baariin oluthuuruja hengittämään kaveriporukassa, päädyimme ystäväni kanssa ottamaan alkoholittoman oluen. Ykkösolut oli positiivinen yllätys: se maistui vähintään yhtä hyvälle kuin tavallinen olutkin. Jotain jäi kuitenkin puuttumaan, sillä kerrankin käsite kävimme yksillä tarkoitti oikeasti vain yhtä juomaa! Päihdyttävä vaikutus nyt vain on osa olutta ja piste.
Toinen olutkokemus oli maaliskuussa tehty oluthaaste. Kaljahaaste on sosiaalisessa mediassa levinnyt ilmiö, jossa haastetaan toinen juomaan määrätyn verran alkoholia. Jos haastettu epäonnistuu, hän joutuu korvaamaan tappionsa. Suomalaistennuorten keskuudessa kiertäneessä haasteessa kerralla juotavan kaljan määrä on ollut puoli litraa ja haasteessa epäonnistuneen pitäisi tarjota lavallinen kaljaa. Yllätyin positiivisesti, kun sain kiskottua oman olueni alle kahteenkymmeneen sekunttiin! Petyin tosin, kun haastamistani vain yksi suostui tekemään haasteen. Tulen siis saamaan kaksi lavaa kaljaa, can't wait..!
http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/olutjuttuja.html