Sparkling angel, I believed
you were my saviour in my time of need.
Blinded by faith I couldn't hear
all the whispers, the warnings so clear.
I see the angels,
I'll lead them to your door.
There's no escape now,
no mercy no more.
No remorse cause I still remember
the smile when you tore me apart
You took my heart,
deceived me right from the start.
You showed me dreams,
I wished they would turn into real.
You broke the promise and made me realize.
It was all just a lie.
Sparkling angel, I couldn't see
your dark intensions, your feelings for me.
Fallen angel, tell me why?
What is the reason, the thorn in your eye?
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 17.08.
- [Ei aihetta] 14.08.
- [Ei aihetta] 21.06.
- Ihana. 18.03.
- [Ei aihetta] 11.03.
- [Ei aihetta] 08.03.
- broken strings 26.02.
- 21 hyvää syytä rakastua heppatyttöö... 19.02.
- . 14.02.
- . 05.02.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2010 (14)
- ▶ elokuu 2010 (3)
- ▶ kesäkuu 2010 (1)
- ▶ maaliskuu 2010 (3)
- ▶ helmikuu 2010 (4)
- ▶ tammikuu 2010 (3)
Blogi
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
.Perjantai 05.02.2010 16:43
be careful, be careful nowSunnuntai 24.01.2010 22:01
She only come to me in my dreams
So sleep becomes routine
It's not healthy, it's what make you right
It's not healthy, it's what make you
So sleep becomes routine
It's not healthy, it's what make you right
It's not healthy, it's what make you
<3Torstai 14.01.2010 19:11
Ei mua voi nyt siivet pois kantaa
Lapsi mä oon ja pienin vain maan
Mulle sä voit näin toivoa antaa
Murheeseen mun nyt mustimpaan
Lapsi mä oon ja pienin vain maan
Mulle sä voit näin toivoa antaa
Murheeseen mun nyt mustimpaan
Rannalla vihreän joenSunnuntai 10.01.2010 22:50
Kiikkustuolissa istun ja sinua muistelen.
Muistini tylsillä luistimilla luoksesi luistelen
Siihen kesään kauan kauan sitten syksyksi kääntyneeseen
Ja omaan hahmooni ensirakkauden poltteessa nääntyneeseen.
Siellä rannalla vihreän joen
Rakkaudestani kertoen,
Sanoin: "Eivät kai kukkaset kuki turhaan?
Nyt poimimme sen ensimmäisen yhteisen."
Missä oletkaan ollut kaikki nämä vuodet?
Ootko muistanut, kuinka silloin rakastin sua?
Kun tiemme joelle vei ja joelle sanoin: "Hei,
Minne meet? Minne kuljetit kyyneleet,
Jotka kauan sitten itkin,
Kun yksin kuljin rantaasi pitkin? Hei hei."
Silmääni kyyneleen suolaisen
Muistelu toi kai sen,
Kun aina muistoissani uudestaan
Viereesi oikaisen.
Muistini tylsillä luistimilla luoksesi luistelen
Siihen kesään kauan kauan sitten syksyksi kääntyneeseen
Ja omaan hahmooni ensirakkauden poltteessa nääntyneeseen.
Siellä rannalla vihreän joen
Rakkaudestani kertoen,
Sanoin: "Eivät kai kukkaset kuki turhaan?
Nyt poimimme sen ensimmäisen yhteisen."
Missä oletkaan ollut kaikki nämä vuodet?
Ootko muistanut, kuinka silloin rakastin sua?
Kun tiemme joelle vei ja joelle sanoin: "Hei,
Minne meet? Minne kuljetit kyyneleet,
Jotka kauan sitten itkin,
Kun yksin kuljin rantaasi pitkin? Hei hei."
Silmääni kyyneleen suolaisen
Muistelu toi kai sen,
Kun aina muistoissani uudestaan
Viereesi oikaisen.
yksinäisen keijun tarinaTiistai 29.12.2009 02:14
Siipiinsä keiju pölyä hän hieroi aamuisin, että vastatuulessakin lentää jaksaisi.
Kovat oli ajat olleet hällä takana, mut kuka uskois et on olemassa surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan, fauni hymähti ei ottanut tosissan kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois, vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.
On paratiisi meillä täällä näin, vaan ei aina kaikki koe sitä näin sillä faunin, peikon, keijunkin suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan.
Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkia, peikot lohdutteli keijuja, haltijat fauneja.
Kaikkialla huokausten kera toistettiin miksi se yhden hengen vaati ennen kuin me muistettiin.
Ois paratiisi meillä täällä näin jos elettäisiin aina lähekkäin. Ja vaikka faunin, peikon, keijunkin suru silloin kiinni saa se ei vie.
Ois paratiisi meillä täällä näin jos elettäisiin aina lähekkäin. Ja vaikka faunin, peikon, keijunkin suru silloin kiinni saa se ei vie mukanaan
Kovat oli ajat olleet hällä takana, mut kuka uskois et on olemassa surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan, fauni hymähti ei ottanut tosissan kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois, vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.
On paratiisi meillä täällä näin, vaan ei aina kaikki koe sitä näin sillä faunin, peikon, keijunkin suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan.
Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkia, peikot lohdutteli keijuja, haltijat fauneja.
Kaikkialla huokausten kera toistettiin miksi se yhden hengen vaati ennen kuin me muistettiin.
Ois paratiisi meillä täällä näin jos elettäisiin aina lähekkäin. Ja vaikka faunin, peikon, keijunkin suru silloin kiinni saa se ei vie.
Ois paratiisi meillä täällä näin jos elettäisiin aina lähekkäin. Ja vaikka faunin, peikon, keijunkin suru silloin kiinni saa se ei vie mukanaan
« Uudemmat
-
Vanhemmat »