Maanantai aamu herätys tuskainen, samaa monta päivää jatkuvaa masennusta yhä, rahahuolet painaa niskaan. Rakkaasta kuulunut mitään moneen moneen päivään. *pelottaa* Toivottavasti mieli alkaisi edes jotenkin palaamaan normaaliin, tuskin.
*Why did I ever choose to go this way
The question I keep asking myself all the time
I guess it was my instinct for self-destruction
that pointed me down this way*