Pelasin tänään gota pitkästä pitkästä aikaa.
Tajusin, että se on vähän kuin pyöräily, sitä vihaa ja rakastaa eikä sitä voi olla pelaamatta vaikka yleensä ärsyttää. <3
Ja sitä paitsi, gohan on ennen kaikkea sosiaalisen toiminnan muoto. Eikä peliseura ois voinut olla juuri parempaa! Tosin takapiruja riitti, koulun paras(?) pelaaja dissasi meidän peliä ja pari muuta töllisteli muuten vaan.
Sain myös opettaa gota!
Tänään emme jääneet koulun jälkeen pelaamaan (korttia) kuin vain puoleksi tunniksi.
Ja muuten, tiistaina katselin aulaa: yhdessä pöydässä pelattiin shakkia, toisessa mtgtä, kolmannessa randomnormikorttipeliä ja meidän pöydässä lunch moneyta. <3