IRC-Galleria

Mua ahdistaa se ettei nämä edes koskaan voi tajuta mitä Queenin Killer Queen biisi mulle merkitsee.
Se merkitsee liikaa.

Tavallaan inhoan tuota Pirkkaa, tavallaan pidän siitä ihan älyttömästi. Mutta jokin siinä on niin kieroa, sellaista mikä on jotenkinn tavoittamattomissa.
Ikäänkuin sen sisällä olisi verho, jonka toisen puolen mä näen ja jonka toisen puolen olemassaolon vain tiedostan. ¨' Mutta se ei ikinä tule jakamaan sitä mun kanssa.
Ei se kuulu mulle.
Mutta me puhuttiin rakkaudesta ja rakastamisesta. Se sanoi että mä olen sitä. Että mä mussa on usko jota ei monilla ole. Ja niin, ehkä se on totta. Mä olen nähnyt luovuttamista ja rakkauden puuttumista, mutta lopulta näin oikeaa rakkautta, ja nyt mä elän siitä . Se ei ole rakkautta joka muhun suoranaisesti liittyy mutta mä katson sitä tarpeeksi läheltä.

Mä vaan uskon. Mä uskon Rakkauteen, koska mä haluan uskoa.

Toi mies sai mut ymmärtämään monia asioita mutta se on yksi niistä tärkeimmistä . Kun tässä äsken itkin Oton takia (en tiedä, ilosta tai surusta), Pirkka sai mut ymmärtämään että mun on parempi napata tuo kuoharipulloni ja siiderini ja lähteä.

Annamari lähti jo aikasin ja Lindakin äsken. Joko mää jään tänne itkemään, tai teen siitä edes tekotaiteellista ja traagista itkien aamuisilla kaduilla pakkasessa.

Valitsen jälkimmäisen.