menossa nukkumaan, lukemassa Ikean kuvastoa. Beibi oli vielä olkkarissa, joten olin kaksin kuvaston kanssa.
Kuulin sängyn alta äänen, enkä ajatellut kummemmin.
Sitten siellä rätisi uudestaan, ja ajattelin, että onko jompikumpi kissoista sniikannut huoneeseen..
no ihsm.
Vähän aikaa menee, kun ehdin juuri täydellisesti syventyä Ikean keittiöiden euforiseen maailmaan, kun näen "jotain", enkä voi enää antaa asian olla.
Joko se on kissa, tai se on haamu. Kissoilta on kuitenkin pääsy evätty makkariin.
*fiu*
Pörrihän se oli.
Täten alkoi chinchillajahti.