IRC-Galleria

Gamma

Gamma

Omne ignotum pro mirifico

Selaa blogimerkintöjä

Elämme mielenkiintoisia aikoja...Perjantai 06.07.2007 04:20

...ainakin jos rajatiedon näkymiin on uskominen. Kuluvana kesänä juhlivat merkkivuotta niin parapsykologit, ufotutkijat kuin teosofitkin. Maaliskuussa 1907 Suomeen perustettiin Arvi Grotenfeltin ja muiden arvostettujen tiedemiesten toimesta yksi maailman vanhimmista parapsykologisista seuroista, Sällskapet för Psykisk Forskning, ja pian sen jälkeen kansainvälinen teosofinen seura antoi siunauksensa seuran perustamiselle Suomeen – joskin teosofisia looseja toimi Suomessa jo ennen tätä ja teosofien keskuksessa toimiva Suomen vanhin rajatiedon kirjastokin perustettiin jo vuonna 1895. Näiden esimerkkien myötä innostuivat myös sen aikaisesta spiritismistä kiinnostuneet järjestäytymään, joskaan tämä kiinnostus ei kestänyt sisällissodan melskeissä ja sittemmin spiritualismin nimellä tunnettu liike rantautuikin Suomeen pysyvästi vasta Helmi Krohnin toimesta, viettäen 60-vuotisjuhlaansa viime vuoden lopulla. Saman verran vuosia on takanaan myös modernilla ufoilmiöllä, joka sai varsinaisesti alkunsa kesän 1947 ufoaallosta. Useimmat nykypäivänäkin ovat kuulleet varmasti Kenneth Arnoldin lautashavainnosta tai Roswellin ufomaahansyöksystä, jotka ovat juuri tuolta kesältä. Muutaman päivän sisällä näistä tapahtumista sai alkunsa myös MIB-myytti Mauryn saaren ufohuijauksesta.

Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita paranormaaleista kokemuksista ja ilmiöistä aina, sen kääntöpuolena kuitenkin monilla ihmisillä on taipumusta hyväksyä heppoisetkin paranormaalia tukevat päätelmät ja ajatukset. Se ei ole yllättävää kun ajatellaan, että maailma näyttäisi kovin tylsältä ja epämiellyttävältä ilman paranormaaleja ilmiöitä. Rintamalinjat kriittis-tieteelliseen ja uskonnollis-filosofiseen toimintaan ovat siis jo kaukaista perua, vaikka kaikkein ilmeisimmäksi ne kävivätkin vasta sata vuotta sitten kun uskonnollisemmat järjestäytyivät valtaosin teosofian ja kriittisemmät parapsykologian ympärille. Nykyisin jälkimmäistä pyrkivät edustamaan myös ufotutkijat.

Laajojen kansanjoukkojen kiinnostuksen huomioiden olisi yllättävää, ellei paranormaalia ja siihen liittyviä kansanuskomuksia olisi tutkittu jo valistuksen ajoista lähtien. Ensimmäiset suomalaiset tutkimukset kansanuskomuksista julkaistiinkin jo 1700-luvun lopulla ja ne olettivat ajan hengen mukaisesti kaikki vähänkin erikoisemmat väitteet taikauskoksi. Tästä huolimatta tai juuri tästä johtuen 1800-luvulla alkoi Suomessakin nousemaan myös tieteellinen kiinnostus monenlaisiin aiemmin mielikuvituksen tuotteiksi leimattuihin ilmiöihin kuten aarnivalkeisiin, enteisiin, erikoisiin sateisiin, harvinaisiin mutaatioihin, ilmestyksiin, kummitteluun, mediumismiin, merihirviöihin, pallosalamoihin, poltergeisteihin, selvänäköön, susilapsiin, telepatiaan, yli-inhimillisiin kykyihin ja muihin ihmismieltä kiehtoneisiin mysteereihin. Maamme ensimmäiset rajailmiöihin kohdistuneet luonnontieteelliset tutkimukset lienevät peräisin noin 150 vuoden takaa. Kuitenkin valistuksen ajalta peräisin oleva mekanistis-materialistinen optimismi ja siihen sisältyvät lähtöoletukset vallitsivat tieteessä pitkään, joiden vuoksi kesti yllättävänkin kauan ennen kuin meteoriittien saati pallosalamoiden kaltaiset asiat alettiin hyväksymään tieteellisinä faktoina.

Vaikka tällaiset esimerkit ovat jo pitkään kovertaneet tieteen uskottavuutta, todellinen valmius taistella aktiivisesti skeptismin lieveilmiöitä vastaan saavutettiin vasta 1990-luvulla, jolloin usko skeptismin kaikkivoipaisuuteen tieteen kulmakivenä alkoi yhä vahvemmin rakoilla. Ironista kyllä, suuri merkitys tässä prosessissa näyttäisi olleen skeptismin eturintamana markkinoidulla järjestäytyneellä skeptikkoliikkeellä, sillä vasta tämän yhteydessä skeptismin lieveilmiöt ovat saaneet laajemmin huomiota. Prosessia on vahvasti myötävaikuttanut myös tietoyhteiskunnan synty, jonka avulla erikoislaatuisia ilmiöitä koskeva tieto on saavuttanut yhä suuremmat ihmismassat. Tämä kaikki on viimeistään osoittanut, että herkkäuskoisuus ei vaivaa ainoastaan monia rajailmiöhin uskovia vaan joillakin ihmisillä on taipumusta myös uskoa heppoisiin skeptismiin päätelmiin. Paranormaalit ilmiöt kun vaikuttavat niin selvästi arkijärjen vastaisilta, että ne on helpointa yksinkertaisesti sivuuttaa tai hyökätä niitä vastaan kun taas niiden ottaminen vähänkin vakavasti voi johtaa syyttä suotta vähittäiseen eristämiseen ja marginalisoimiseen.

Tästä huolimatta hiljalleen herännyt laajempi kriittisyys skeptismiä itseään kohtaan näyttää myös avanneen uusia mahdollisuuksia epäkoventionaalisempien kysymysten kuten ufojen ja paranormaalin tutkimukselle – joskin tuota porttia ovat osittain pitäneet auki postmodernit liikkeet, jonka vuoksi myös erilaiset pseudotieteilijät ovat pyrkineet hyötymään tilanteesta osin onnistuneestikin, mikä ei ole ollut omiaan parantamaan rajatieteiden huonoa mainetta. Näiden kysymysten tutkimuksessa on silti nähty melkoista edistystä viimeisen vuosikymmenen aikana, mistä voinee kiittää kriittisten tutkijoiden antaumuksellisia ponnisteluja. Niin ufojen kuin paranormaalien ilmiöidenkin tutkimuksen katsotaan elävän kansainvälisesti noususuhdannetta ja Suomessakin on näiden tiimoilta valmistumassa tai juuri valmistunut lähes kymmenen gradutyötä ja väitöskirjaa. Kuluvana vuonna on myös toimintansa aloittanut kolme parapsykologista järjestöä ja viime vuonna kaksi tieteen raja-alueisiin liittyvää aikakausjulkaisua. Toisaalta Suomessa ulospäin näkyvä aktiviteetti on vähentynyt toiminnan siirryttyä verkkoon ja sen saatua yhä moninaisempia muotoja.

Haasteita silti riittää. Ainakin Kuopion, Turun ja Tampereen yliopistot ovat ottaneet paikoin selvästi kielteisen asenteen paranormaalin tieteelliseen tutkimukseen, edes tutkijoiden omalla vapaa-ajalla. Tämä on tullut ilmi muun muassa ongelmina tutkimustilojen kanssa, ainakin kahden tutkimushankkeen keskeyttämisenä, tutkijoiden painostamisena ja alanharrastajiin yleensä kohdistuvana ajojahtina. Suurimmat paineet kohdistuivat kauan kaivattuun alan tutkijoiden yhteistyö- ja etujärjestöön ParaNetiin, mikä lopulta johti järjestön hajoamiseen eri toimintalinjoja painottaviin haaroihin. Osansa tässä prosessissa saattoi olla tosin myös keskeisten toimijoiden kykenemättömyydellä ennakoida tulevia ongelmia, tai ehkä pyrkimys marttyyrin asemaan, jolloin järjestö oli alttiimpi myös erinäisille väärinkäytöksille, hyväksikäytölle ja jopa rikoksille. ParaNetin väitetään olleen myös tiedustelupalveluiden seurannassa. Nykyisin ParaNet ei ole vahvaa akateemista painotusta lukuunottamatta muita paranormaalin yhteistyöjärjestöjä kummempi, sillä vahvana etujärjestönä sitä ei voi enää pitää jos se sellainen on merkittävistä pyrkimyksistä huolimatta koskaan ollutkaan.

Vähän vastaavanlaisen kohtalon joutui aiemmin kokemaan Sällskapet för Psykisk Forskning, joka sai huomattavan testamenttilahjoituksen 90-luvun lopulla käytettäväksi parapsykologiseen tutkimukseen. Tämän seurauksena järjestö tulkinnoista riippuen ajautui tai kaapattiin uusien henkilöiden käsiin, jonka jälkeen kyseisistä rahoista ei ole kuulunut mitään, eikä poliisitutkintakaan johtanut mihinkään, koska yhdistyksissä tapahtuvat mahdolliset vehkeilyt eivät kuulu rikoslain piiriin. Suomalaisella parapsykologialla ei ole muutenkaan ole ollut onnea tutkimusrahoituksen suhteen, sillä vuosisadan puolessa välissä Åbo Academin säätiö sai hallinnoitavakseen noin 400 miljoonan arvoisen jälkisäädöksen, jonka oli ilmeisesti tarkoitus hyödyttää myös parapsykologista tutkimusta, mutta tämä on kuitenkin jäänyt käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi rajailmiöt huomioivaa erikoiskirjastoa lukuunottamatta. Tässä näyttää olevan jonkinlaista säännönmukaisuuttakin, sillä kun viimeksi Ruotsissa parapsykologia sai huomattavan lahjoituksen professuurin perustamiseen, ainoastaan Lundin yliopisto oli halukas ottamaan lahjoituksen vastaan sillä ehdolla, että siihen liitetään myös hypnologia. Tällä tempulla jotkut yliopiston hallinnossa pyrkivät ilmeisesti saamaan pääpainon testamenttilahjoituksen tekijän tahdon vastaisesti hypnoosin tutkimukselle, mikä ei onneksi kuitenkaan täysin onnistunut.

Haasteita tarjoavat myös erilaiset rajatiedon uskomukset, jotka vievät myös kriittisempien huomiota muusta toiminnasta. Varsinkin vaihtoehtohoidot ja niihin liittyvien markkinoiden holtiton kasvu ovat tuoneet mukanaan monenlaisia lieveilmiöitä, mikä on herättänyt huolta monilla tahoilla, eikä tämä ole jäänyt huomaamatta rajatiedon harrastajien piirissäkään. Monet vähemmän kriittiset tahotkin ovat alkaneet esittämään sellaisia äänenpainoja, että jonkinlaista kontrollia pitäisi näiden markkinoiden hillitsemiseksi saada jo pelkästään alan maineen vuoksi. Tässä ovat etunenässä olleet rajatiedon ilmiöiden tutkijat ja kriittiset alanharrastajat, joiden mielestä huuhaan näkyvä asema leimaa kaikkea keskustelua ufoista paranormaaleihin ilmiöihin. Niinpä ainakin vaihtoehtohoitojen asemaa laissa pitäisi tarkastella uudelleen ja mikseipä samalla mitä tahansa muutakin ns. huuhaatarjontaa. Koska suurimmat lieveilmiöt liittyvät lasten ja epätoivoisten ihmisten aseman hyväksikäyttöön, varsinkin näiden osalta kaupallisuutta ja patologisiksikin miellettyjä markkinailmiöitä olisi hillittävä.

Tieteelliseltä kannalta tämä rajatiedon juhlavuosi on kuitenkin avautunut erityisen mielenkiintoisissa merkeissä. Tärkeä keskustelunavaus nähtiin kun Tieteellisen seurain valtuuskunta otti erilaiset rajailmiöt huomioon tammikuussa pidetyillä Tieteen päivillä, joiden teema ”rajalla” veti Helsingin yliopistolle noin 15000 vierasta. Tämä osoittaa, että tieteen valtavirtakaan ei voi enää kovin helposti näitä asioita ohittaa, vaikka itse tapahtuman tieteellinen anti rajailmiöiden osalta jäikin lopulta varsin yksipuoliseksi näkökulman painottuessa pitkälti filosofisiin kysymyksiin ja esiintyjiksi kutsuttujen tutkijoiden tietojen osoittautuessa puutteellikseksi tai paikoin jopa vääriksi. Raja-alueella tällainen on erityisen kohtalokasta, sillä vaikka ilmiöitä ei saisi hyväksyä liian heppoisin perustein, ne ovat liian tärkeitä myöskään hylättäväksi liian heppoisin perustein. Asiantilan toivotaan kuitenkin hiljalleen muuttuvan, esimerkiksi ensi syksylle suunniteltu parapsykologian peruskurssi on askel oikeaan suuntaan, jotta rajailmiöiden suhteen pätevät tutkijat erottautuisivat selkeästi muista. Toistaiseksi raja-alueella kun ovat olleet vahvasti kuvioissa erilaiset subjektiiviset mieltymykset tutkijoiden ja tutkimusten pätevyyttä arvioitaessa, varsinkin populaarissa julkisuudessa, mutta myös tieteen piirissä.

Suomalaisessa raja-alueen tutkimuksessa on puolestaan avattu kokonaan uusia lehtiä. Viime vuonna suurella kohulla julkistetun, väitetysti ufoa esittävän infrapunavideon tutkimukset eivät ole välttyneet dramaattisiltakaan käänteiltä kun Rajavartiolaitos päätti kesäkuun alussa aloittaa tutkinnan filmin ufotutkijoille luovuttaneesta henkilöstä, jonka oletetaan työskennelleen rajavartioston palveluksessa ennen eläkkeelle jäämistään. Henkilön epäillään käyttäneen rajavartioston välineistöä luvattomiin tarkoituksiin. Tapauksen tieteellinen arvo ei ole niinkään itse videomateriaalissa, joka ei juuri voisi epämääräisempää olla ja siten tieteellisen ufotutkimuksen näkökulmasta lähes arvotonta, vaan siinä minkälaista huomiota tapaus on saanut ulkomailla asti yksinomaan siksi, että materiaali on tullut ufotutkijoille ”viralliselta” taholta. Näin käy miltei aina kun ufotapausten todistajina on viranomaisia, vaikka tiedetään hyvin etteivät viranomaiset ole välttämättä havaitsijoina sen luotettavampia kuin tavalliset ihmisetkään.

Uforintamalla eletään muutenkin mielenkiintoisia aikoja. Ufotutkijoille on tullut äskettäin tutkittavaksi harvinaislaatuinen kuva Varkaudesta, joka liittyy havaintoon pallosalaman kaltaisesta ilmiöstä. Se olisi aidoksi osoittautuessaan ensimmäinen Suomesta saatu pallosalaman kaltaista ilmiötä esittävä valokuva, jotka ovat maailman mittakaavassakin harvinaisia. Savosta tiedetään muutenkin huomionarvoisia tapauksia, sillä vanhoista arkistoista löytyy jopa uutistietoja kahdesta kuolemantapauksesta, joihin liittyy mahdollisesti pallosalama, toinen Iisalmesta ja toinen Heinäveden vanhan kirkon palon yhteydestä. Muistakin kuolemantapauksista on huhuttu, mutta niiden alkulähdettä ainakaan allekirjoittanut ei ole onnistunut jäljittämään. Sen sijaan pallosalamaan liitettyjä loukkaantumisia tiedetään sattuneen, viimeisin muutaman vuoden takaa, jossa kaksi Vantaan steinerkoulun oppilasta loukkaantui lievästi pallosalaman osuttua silminnäkijöiden mukaan heihin. Tosin täytyy muistaa, että tavallisen salaman aiheuttamia ilmiöitä luullaan joskus pallosalaman aiheuttamiksi ja joskus pimeällä lähelle iskenyt salamakin voi aiheuttaa pallomaisen jälkikuvan verkkokalvolla. Tästä johtuen harhaanjohtavaa spekulointia pallosalamalla on nähty uutisoitavan kuluvanakin kesänä.

Ufotutkijoilla on myös tutkimuksen alla kaksi aluetta, joista on säännöllisesti raportoitu erikoisista pallomaisista valoilmiöistä. Näistä varsinkin Paasselän alueella havaittu ”Paasiveden piruksikin” nimetty ilmiö on herättänyt laajaa kiinnostusta, sillä kyseisen valoilmiön tiedetään esiintyneen kyseisellä alueella ainakin kahdensadan vuoden ajan ja uusia havaintoja kertyy joka vuosi lisää, onpa julkisuuteen tullut kaksi videotakin joiden väitetään esittävän kyseistä ilmiötä. Paasselkä tunnetaan myös siitä, että se on syntynyt vanhaan meteoriittikraateriin ja alueella on havaittu sen vuoksi muun muassa magneettisia häiriöitä.

Viime vuoden lopulla Englannissa julkistettiinkin salainen raportti, jonka mukaan suuri osa merkittävimmistä ufotapauksista ovat erikoisten sääilmiöiden tulosta, jotka ovat usein luonteeltaan sähköisiä. Vaikka osa valoilmiöistä johtuukin todennäköisesti pikemminkin geologisista ilmiöistä, raportti on oikeilla jäljillä sillä noin puolet merkittävistä ufohavainnosta koskee todellakin erilaisia valoilmiöitä. Se toinen puoli merkittävimmistä ufotapauksista onkin sitten erilaisia laitehavaintoja, joiden esitettiin olevan itse asiassa sotilaallista alkuperää kuten salaisella Aurora-lentokoneella tehtyjä lentoja. Vaikka ns. ET-hypoteesi pysyykin joissakin tällaisissa tapauksissa varteenotettavana vaihtoehtona, on myös viitteitä siihen suuntaan, että salainen sotilasteknologia olisi vuosia, joissakin tapauksissa ehkä jopa vuosikymmeniä siviilitason tiedettä edellä. Suomessa tällaisista merkittävistäkin laitehavainnoista keskustelu on kuitenkin ufokytkentöjensä vuoksi vahvasti värittynyttä, mikä lienee osittain myös perua siltä ajalta kun näitä havaintoja yritettiin julkisuudessa vähätellä Neuvostoliiton pelossa, olihan se todennäköisin lähde mahdollisille tiedustelulaitteille. Asiaan saattaa olla tulossa kuitenkin lisävaloa, sillä vajaa viikko sitten tuli Suomessa esille muutamia toisistaan riippumattomia ufohavaintoja entisen Neuvostoliiton loppuajoilta, jotka voisivat viitata laitteiden teknologian ja käyttäytymisen puolesta idästä peräisiin oleviin kauko-ohjattuihin tiedustelulaitteisiin. Tutkimukset ovat kuitenkin tältä osin vasta aluillaan.

Kuluva vuosi on muutenkin ollut merkittävä vanhojen ufohavaintojen kannalta. Uutta valoa on tullut muun muassa Pudasjärven tunnettuun ufoaaltoon, jonka merkittävimmästä tapauksesta, Saapungin ufotapauksesta on suoritettu viime vuosina uusia tutkimuksia, jotka julkistettiin vuodenvaihteessa ja pian sen jälkeen ilmeni, että tapaukseen liitetty ufojälki saattaakin olla aivan inhimillistä alkuperää, mutta aivan eri syistä kuin tunnettu kuututkija ja tiskivesimies Birger Wiik spekuloi. Itse ufohavainnon uudet laskelmat puolestaan osoittavat olleen mahdollisesti talviukkosen tai salamoinnin yhteydessä syntynyt pallosalaman kaltainen ilmiö.

Lisäksi julkisuuteen ovat tulleet rajavartioston tekemät tutkimukset Pyyvaaran ja Saapungin ufotapausten yhteydessä, jotka löytyvät sota-arkistoista. Sieltä löytyvät niin ikään maailman ensimmäisen viranomaisten suorittaman ufotutkimuksen tiedot koskien ns. kummituslentokoneita, joita nähtiin 30-luvulla koko pohjoisen Fennoskandian alueella ja pieniä määriä muuallakin. Aikoinaan ne leimattiin osin perusteetta mielikuvituksen tuotteiksi, koska niitä ei pudonnut kertaakaan maahan tai jäänyt muuta konkreettista todistusaineistoa, vaikka havainnot viittasivatkin neuvostoliittolaiseen alkuperään. Näistä tuli pari vuotta sitten julkisuuteen uutta tietoa kun paljastui, että Mannerheimin salaisena asiamiehenä toiminut Vilho Tahvanainen oli kopioinut salaisista asiakirjoista tietoja, joiden mukaan Mannerheim oli tietoinen kummituslentokoneiden alkuperästä. Valitettavasti vain Tahvanaisen lähteenään käyttämät alkuperäiset asiakirjat on ilmeisesti tuhottu, joten varmuutta niiden sisällöstä tullaan tuskin koskaan saamaan. Viime aikoina rajavartiolaitosta ja ilmavoimia on yritetty painostaa myös ufotapauksiin liittyvien uudempien tietojen julkistamisessa, toistaiseksi kuitenkin tuloksetta.

Kaikki edistysaskeleet raja-alueen tutkimuksessa Suomessa eivät kuitenkaan liity ufoihin. Vaikka parapsykologia eli varsinaista nousukauttaan vuosituhannen vaihteessa ParaNetin perustamisen myötä, mitään suuria tieteellisiä läpimurtoja ei tuolloin juuri tapahtunut – Venäjän tiedeakatemiasta markkinoitu torsionkenttäkin paljastui allekirjoittaneen toimesta oleellisilta osin huijaukseksi. Tuolloin kenties kuitenkin asetettiin jo siemen tuleville löydöille, sillä samaan aikaan kun alalle nousi kokonainen joukko uusia, Olli Erjannin, Kirsi Hännisen, Jarkko Karin, Pasi Klemettisen, Alex Kaivaraisen, Sergei Kolmakowin, Leo Näreahon, Jaakko Närvän ja Matti Pitkäsen kaltaisia aktiivisia tutkijoita, Suomeen perustettiin alan tieteellinen julkaisusarja, maassamme alettiin järjestämään säännöllisiä tutkijatapaamisia joihin osallistui myös ulkomaisia tutkijoita ja Turkuun perustettiin parapsykologian instituutti.

Tosin joku voisi pitää jonkinlaisena läpimurtona allekirjoittaneen vuosituhannen vaihteessa tunnistamaa simulaatio-argumenttia, jota aloin soveltamaan psi-hypoteesien kehittämisen yhteydessä ja jonka maailmankuulu filosofi Nick Boström keksi ja lanseerasi sittemmin minusta riippumatta. Muuten läpimurrot antoivat kuitenkin odottaa itseään. Viime vuodet ovat kuitenkin tuoneet mukanaan huomiota herättäneitä löytöjä kuten esimerkiksi allekirjoittaneen toimesta menetelmän henkisen oman kapasiteetin kasvattamiseksi, laitteen jolla voisi olla mahdollista nostaa kohteena olevan yksilön parapsyykkistä herkkyyttä, keinon manipuloida fysiikan lakeja eli tuottaa keinotekoisia yliluonnollisia ilmiöitä (joskaan ei ole vielä tiedossa riittääkö koko maailmankaikkeuden kapasiteetti idean toteuttamiseen) sekä mahdollisen ikuisen elämän lähteen, joka ei tosin sijaitse tässä universumissa...

Nämä kaikki läpimurrot ovat tapahtuneet sen jälkeen kun allekirjoittaneeseen otettiin kolmisen vuotta sitten yhteyttä taholta, joka väitti Pentagonin jatkaneen taannoisia tutkimuksiaan parapsykologian saralla ja työskentelevän nykyisin telepaattisen mielenhallinnan, erityisesti kollektiivisiin mielialoihin vaikuttamisen saralla. Ikäänkuin vakuuttaakseen omaavansa sisäpiirin tietoa, tämä taho kertoi samassa yhteydessä Pentagonin raportista, jossa arvioitiin ilmastonmuutoksen seurauksia pahimmillaan ja siihen sisältyviä sotilaallisia uhkia rinnastettiin ydinaseiden leviämisen uhkiin – presidentti Bushin harmiksi tämä raportti päätyi sitten muutamaa viikkoa myöhemmin kansainväliseen julkisuuteen.

Rajatieto kohtaakin siis merkkivuotensa haasteiden mutta myös edistysaskeleiden merkeissä. Alan juhlatapahtumat alkavat kuluvana viikonloppuna ufojen merkeissä, sillä ufotutkimuksen 60 vuoden virstanpylvästä vietetään virallisesti tänä viikonloppuna. Suomessa tämä näkyy Kuortaneella pidettävien Ultrapäivien ufoteemana ja kansainvälisesti merkittävin ufotapahtuma on Roswellissa pidettävät ufofestivaalit. Roswell on muutenkin ollut jälleen esillä tiedotusvälineissä, sillä merkkipäivän alla julkisuuteen ovat tulleet luutnantti Walter Hautin väitteet hänen allekirjoitettuaan ennen kuolemaansa todistuslausunnon, jonka mukaan Roswellissa todella tapahtui ufomaahansyöksy. Ensi viikolla puolestaan Suomen teosofit juhlistavat satavuotista historiaansa, jonka yhteydessä Suomessa pidetään kansainvälinen teosofinen kongressi. Heinäkuun lopussa 27. päivä juhlivat puolestaan parapsykologit sadan vuoden virstanpylvästä, hieman pienemmissä puitteissa tosin. Parapsykologian merkkitapahtumaa juhlistetaan alalle sopivaan tyyliin julkistamalla tietoja eräistä viime aikaisista läpimurroista; tapahtumaan pääsevät mukaan vain ennakkoilmoittautuneet. Joillekin rajatiedon harrastajille kuluva kesä tosin tietää enimmäkseen työtä, sillä esimerkiksi allekirjoittanut kiertää kesäistä Suomea suorittamalla tutkimuksia ja haastatteluja eräiden rajailmiöiden merkeissä.

Ensi syksyllä aiotaan puolestaan käynnistää laaja paranormaalien kokemusten keräyskampanja, jonka edistämisen Suomessa toimivat raja-alueen seurat toivon mukaan ottavat yhteiseksi asiakseen. Vaikka tutkijat ottavat spontaanitapauksia koskevia ilmoituksia vastaan milloin tahansa, keskitetty keräys on omiaan parantamaan suuren yleisön tietoisuutta siitä, miksi kokemukset ja silminnäkijälausunnot ovat niin tärkeitä alan tutkimukselle, mihin saatuja tietoja käytetään sekä tärkeimpänä, minne näistä kokemuksista voi ilmoittaa. Juhlavuoden toivoisi muutenkin merkitsevän käännettä alan seurojen profiilissa, joiden toiminnassa on ollut kehitystä yhä enemmän yleisen rajatiedon suuntaan ja kriittinen tutkimus on jäänyt valitettavasti lapsipuolen asemaan.

Loppuvuoden ohjelmasta voisi mainita erityisesti parapsykologian peruskurssin, jonka vetäjäksi on tämänhetkisten tietojen mukaan tulossa Lundin yliopiston parapsykologian ja hypnologian professorina toimiva Etzel Cardena. Sitä ennen on suunnitteilla myöskin valmentava parapsykologian opintopiiri, johon otetaan vain rajallinen määrä osallistujia ja jos kiinnostusta riittää, toiminta voi saada jatkoa ensi vuoden jälkeenkin avoimena lukupiirinä. Ensi syksynä paranormaalista kiinnostuneiden tutkijoiden olisi myös aika jälleen kokoontua yhteiseen tutkijatapaamiseen raportoimaan alan uusimmista virtauksista, mutta on vielä epävarmaa riittävätkö rahkeet tämän järjestämiseen vai siirtyykö tämä ensi keväälle. Syksyllä puolestaan rajatiedon harrastajille suunnatut perinteiset Hengen ja tiedon messut juhlistavat huomattavaa merkkipaalua, sillä ensimmäisistä vastaavista messuista tulee tuolloin kuluneeksi neljännesvuosisata.

Juhlavuodesta huolimatta on kuitenkin syytä muistuttaa raja-alueen tutkimuksesta kiinnostuneita, että vapaaehtoisten panos on rahoituksen vähäisyyden vuoksi eräs alan tutkimuksen elinehdoista. Jokaiselle mahdollisia tapoja osallistua ovat esimerkiksi alan tutkimuksesta tiedottaminen, parakokemusten kerääminen sekä erilaiset muut rutiiniluontoiset tehtävät. Kielellisistä osaamista voi tarjota puolestaan kansainväliseen yhteistyöhön tai vaikkapa tasokkaiden ulkomaisten artikkelien kääntämiseen, jossa vapaaehtoisille onkin erityistä tarvetta. Teknisesti suuntautuneet taas voivat tarjota apuaan vaikkapa tutkimusta hyödyttävien laitteistojen tai nettisivujen kehitystyön puitteissa. Panoksen ei tarvitse olla edes näin konkreettista, sillä alan tutkimus voi ottaa myös lahjoituksia vastaan esimerkiksi vasta perustetun parapsykologian juhlarahaston puitteissa.

J. Peter Lassila
050-9255877
jplassila@psilab.info


Linkkejä:
Paranormaalin perustietolomake http://www.psilab.info/kokemukset.html
ParaNetin keräys http://www.paranet.fi/kokemukset.html
Tietoja kokijoille http://www.paranet.fi/paradocs/keskustelua/kiviniemi2003.html
Keskustelua paranormaaleista kokemuksista http://disc.server.com/Indices/142035.html
Teosofinen kirjasto http://www.teosofinenseura.fi/kirjat/kirjasto.htm
Rajatiedon kirjasto http://www.rajatiedonyhteistyo.fi/sivut/kirjasto.shtml
Steinerbiblioteket http://www.abo.fi/instut/di/biblio.htm
ParaNetin kirjasto http://www.paranet.fi/kirjasto.html
Tieteen päivät 2007 http://www.tieteenpaivat.fi/
Teosofien kongressi ja satavuotisjuhla http://www.teosofinenseura.fi/tskongressi
ParaDigma-konferenssi ja parapsykologian peruskurssi http://www.paranet.fi/paradigma
Parapsykologisten seurojen ohjelmaa http://www.palvelin.com/paraseurat
Hengen ja tiedon messut http://www.rajatieto.fi
Tutkimusaineistoa http://www.paranet.fi/paraindex/aineistoa.html
Alan tietolähteitä http://www.paranet.fi/paraindex/kirjallisuutta.html
Rahoitusta parapsykologian tutkimukseen http://www.paranet.fi/paraindex/rahoitusta.html
Aiheeseen liittyvää tutkimusta http://www.paranet.fi/paraindex/tutkimusta.html
Tutkimusvälineitä http://www.paranet.fi/paraindex/valineita.html
ParaNetin keskustelulista http://groups.yahoo.com/group/paranet-fin
Kansainvälinen keskustelulista http://groups.yahoo.com/group/psi_research
Koehenkilöksi tutkimukseen: http://www.psilab.info/ilmoittautuminen.htm
Adressi uuden tieteenalan edistämiseksi http://www.adressit.com/paratutkimus

#parapsykologia @ IrcNetKeskiviikko 04.07.2007 20:19

Löysin vanhan verkkosivun, jossa on parapsykologisen irc-kanavan esittely. Kanava ei ole enää toiminnassa, mutta joku aktiivinen irccaaja voisi hyvin perustaa sen uudelleen - kysyntää varmaankin löytyisi kunhan asiasta tiedotetaan.

Miksi?

Kanavan perimmäisenä tarkoituksena on keskustella aiheesta kuin aiheesta avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kritiikittämyyttä, mutta koska se usein tuntuu olevan synonyymi ennakkoluuloille, niin tingimme ennemmin siitä.

"Kanava syntyi, koska sille oli tarve syntyä"

Mitä?

Puheenaiheeksi kelpaa mikä vain (mikä ei ole hyvän maun vastaista), vaikka mielellään näkisimmekin paljon kaikenlaisia rajatieteitä koskevia keskusteluita. Niille siis etuajo-oikeus.

Oppeja ja banneja jaetaan oman pään mukaan, joskaan ei päättömästi.

http://web.archive.org/web/20020805010127/http://www.kolumbus.fi/jamik/
Oletko kokenut jotakin selittämätöntä, jota ei ole mielestäsi mitenkään mahdollista selittää ilman yliluonnollisten tai paranormaalien elementtien mahdollisuutta? Mikäli vastauksesi ylläolevaan kysymykseen on myönteinen, pyydän sinua lukemaan tämän viestin tarkemmin.

Olen kiinnostunut poikkeuksellisista kokemuksista, jotka ovat kokijan näkökulmasta asettaneet todellisen haasteen ns. naturalistiselle maailmankuvalle (eli maailmankuvalle, joka ei sisällä, eikä lähtökohtaisesti voi sisältää yliluonnollisia elementtejä). Ensisijaisesti kohdistan viestini henkilöille, joiden maailmankuva kirjaimellisesti muuttui tällaisen kokemuksen myötä, mutta kokemuksesi voi olla myöskin tapahtuma, joka on lähinnä vain vahvistanut jo aiemmin muodostunutta käsitystä maailmasta. Toisin sanoen, omalla maailmankuvallasi ennen kokemusta ei ole niinkään merkitystä – oleellisinta on, että kokemus on mielestäsi, mieluiten ilman vähäisintäkään epäselvyyttä luokiteltavissa yliluonnolliseksi. Hyvä määritelmä hakemalleni kokemukselle on se, että kuka tahansa tapahtuman kokisikaan (vaikkapa ihmiskunta kokonaisuudessaan), ilman älyllistä epärehellisyyttä tällä ei ole mitään mahdollisuuksia kyseenalaistaa siihen liittyviä paranormaaleja tai yliluonnollisia elementtejä.

Tällaiset kokemukset ovat luonteenomaisesti sellaisia, että niiden todistusvoima on ulkopuolisille hyvin rajallinen, varsinkin kun tapahtuman todistajien määrä on tyypillisesti hyvin pieni, mutta kokijat tai kokija itse on voinut huomattavalla varmuudella poissulkea kaikki luonnolliset selitykset kyseisen tapahtuman osalta. Vaikka tällaiset, kokonaisen maailmankuvan kannalta hyvin haastaviksi koetut tapahtumat ovat melko yleisiä, niistä ei kuitenkaan haluta puhua kovinkaan julkisesti. Syynä tähän ovat juuri niiden vähäinen todistusvoima ulkopuolisille ja niiden ”radikaali” luonne: On monille helpompaa hylätä kokija lausuntoineen hulluna, valehtelijana tai typeryksenä kuin edes kuunnella hänen kertomuksensa loppuun… Vaikka ilmapiiri onkin parantunut jonkin verran ja asiallisia, luotettavia kokijoita osataan kunnioittaa toisella tavoin (eli vaikka ei oltaisikaan valmiita hyväksymään hänen lausuntoaan, ollaan kuitenkin valmiita tunnustamaan, ettei hän ei ole hullu tai valehtelija ja kunnioittamaan hänen kertomustaan siltä pohjalta, ettei asiasta voi ulkopuolisen näkökulmasta sanoa mitään suuntaan tai toiseen), on tällainen leimaaminen silti vielä aivan liian yleistä. On siis tämäntyyppisten sosiaalisten paineiden vuoksi ymmärrettävää, että kokijat ovat äärimmäisen varovaisia, varsinkin harkitessaan todistamiensa yliluonnollisisten tapahtumien kertomista omalla nimellään.

Poikkeuksellisten kokemusten raportoinnista on ilmeistä hyötyä tutkimustiedon saavuttamiseksi, hyvinkin monien eri tieteenalojen kannalta, joissa voi olla edustettuna monia eri näkökulmia. Kuitenkin luonnontieteellinen näkökulma on jäänyt varsin rajalliselle huomiolle. Yliluonnollisiksi luokiteltujen hyvin spontaanien (satunnaisten) tapahtumien kohdalla tämä on ymmärrettävää, koska tällaisia on erityisen vaikea tutkia – ja tiettävästihän väitetyt tapahtumat ovat sattuessaan yleensä hyvin huonosti ennakoitavissa. Tämä pitää erityisesti paikkansa, kun puhutaan kokeellisesta tai havainnoivasta tutkimuksesta, mutta myös jälkikäteen tehdystä luonnontieteellisestä analyysista, jossa pyritään hankkimaan todistusvoimaa yliluonnollisten ilmiöiden olemassaololle. Tämän näkökulman lisäksi voidaan kuitenkin tarkastella väitetyn ilmiön yliluonnollisuutta itsessään, sen todistusvoimasta riippumatta. Tällä ei ole tietenkään välitöntä luonnontieteellistä arvoa, mutta tieto tällaisten kokemusten olemassaolosta voi helpottaa muiden kokijoiden tilannetta, ja voidaan myöskin pitää hyvin mahdollisena, että yliluonnollisteksi luokiteltavien väitettyjen tapahtumien kerääminen ja arviointi mahdollistaa tällaisten ilmiöiden paremman ennakoinnin. Raporteista suoraan saaduilla tiedoilla ja tiedoilla, joita voidaan saavuttaa toisistaan riippumattomien raporttien vertailemisella on siis mahdollista saavuttaa näin ollen tutkimuksellista hyötyä myös luonnontieteiden kannalta, mitenkään väheksymättä muiden tieteenalojen näkökulmaa, ja mahdollinen arvo on niinkin suuri, ettei tätä tilaisuutta voida sivuuttaa. Myös vertaistuen näkökulma on tärkeä tiedotettaessa tällaisten kokemusten olemassaolosta, sillä tällaisten kokemusten ja sosiaalisen ympäristön asenteiden välinen ristiriita voi olla hyvinkin repivä.

Ongelma on kuitenkin ollut, että kokemuksista kertovat tiedot ovat hyvin hajanaisia ja myöskin mahdollisuuden niiden arviointiin ovat olleet rajattuja. Nyttemmin on onneksi perustettu yhdistyksiä, jotka ovat ottaneet asiakseen tällaisten kokemusten keräämisen, mikä on mielestäni merkittävä askel järjestäytyneen tutkimuksen suuntaan yliluonnollisiin, tai laajemminkin kaikkiin poikkeuksellisiin tapahtumiiin liittyvien memoraattien ja todistusaineistojen hyödyntämiseksi. Tärkeimpänä tällaisista yhdistyksistä lienee Paranormaalin Tieteellinen Tutkijaverkosto (ParaNet), joka ei ole esimerkiksi ufotutkijoiden tavoin keskittynyt mihinkään yksittäiseen kysymykseen poikkeuksellisiin ilmiöihin liittyen. Toistaiseksi kuitenkin tietojen keskittäminen ja yhteistyö tämän tiimoilta on alkuvaiheessaan, ja varsinkin Internetin kautta saatavat tiedot ovat hyvin sekalaisia siinäkin mielessä, että itsessään hyvin vakuuttavat kokemukset on raportoitu yhteyksissä, joissa on raportoitu sekalaisesti vähemmän vakuuttaviakin kokemuksia ja jossa esiintyy jopa selvää pilailua ilman minkäänlaista karsintaa tai tapausten arviointia.

Siispä tarjotakseni kokijoille omalta osaltani paremman tilaisuuden saada jonkinlaista vertaistukea sekä mahdollistaakseni paremmat lähtökohdat luonnontieteelliseen tutkimukseen, olen keräämässä nyt tietoja yliluonnollisista kokemuksista. Tätä tarkoitusta silmälläpitäen saadut selostukset kokijoiden ilmoittamista tapauksista tullaan julkaisemaan koosteena (ensisijaisesti Internetissä) sen jälkeen kun ne ovat käyneet läpi ennakkoarvioinnin, jossa aineistosta karsitaan selvät pilat ja tapaukset, jotka ovat vastoin kokijan näkemystä todennäköisesti kuitenkin selitettävissä luonnollisesti. Tässä yhteydessä tarkoituksena ei ole ottaa kantaa tapauksen yleiseen todistusvoimaan, vaan ainoastaan tarjota koostettua tietoa tällaisista kokemuksista aiemmin selostettua tutkimushyötyä ja vertaisaineistoa silmällä pitäen. Tarkempia tutkimuksia vaikkapa juuri todistusvoiman suhteen on kylläkin mahdollista tehdä lähinnä silloin, jos kokija on valmis ilmoittamaan kokemuksestaan luottamuksellisesti tutkijoille erillisen tutkimuslomakkeen välityksellä, jossa on puolestaan mahdollisuus tuoda tarkemmin esille tapaukseen liittyvä todistusaineisto, muut silminnäkijät ja tehdä tarvittaessa tapaukseen liittyen erillisiä tutkimuksia.

Mikäli sinulla on yliluonnollisia tai paranormaaleja kokemuksia, voit selostaa sen/ne tässä yhteydessä (vastauksena tähän viestiin) tai lähettää selostuksen yksityisesti sähköpostiosoitteeseeni, josta se kulkeutuu edelleen yllä mainittuun koosteeseen asianmukaisesti anonymisoituna, mikäli käsitykselle ilmiön yliluonnollisuudesta löytyy perusteita. Vaihtoehtoisesti voit ilmoittaa kokemuksestasi myös tähän tarkoitetulla keskustelupalstalla (http://disc.server.com/Indices/142035.html). Selostuksesta tulee ilmetä pääpiirteittään kokemukseen liittyvät tapahtumat, erityisen tarkkaan selostuksessa on tietenkin huomioitava yksityiskohdat, jotka mielestäsi selkeimmin osoittavat, ettei tapahtumaa voida selittää ilman supranaturalistisia (yliluonnollisia) tai paranormaaleja aineksia. Selostukset käsitellään siis anonymisoituna, mutta jos haluat, että selostuksesta on tässä selostettua laajempaakin hyötyä (niin luonnontieteellisistä lähtökohdista toteutetun aineiston vertailun ja analyysin kannalta, kuin esimerkiksi uskontotieteen, folkloristiikan, informaatiotutkimuksen tai muiden tieteenalojen kannalta), voit ilmoittaa tapahtuman yksityiskohtaisemmin tutkijoille siihen tarkoitettujen tutkimuslomakkeiden välityksellä. Ponnisteluni yliluonnollisista tapahtumista kertovien selostusten keräämiseksi on kohdistettu tämän hankkeen yhteydessä myös niille, jotka eivät ole syystä tai toisesta halukkaita raportoimaan kokemuksistaan omalla nimellään edes asianmukaiseen vaitioloon sitoutuneille tutkijoille taikka eivät ole anonyymistikaan halukkaita näkemään vaivaa asian eteen tutkimuslomakkeiden edellyttämällä yksityiskohtaisuudella. Tässä ilmoituksessani haluan painottaa erityisesti sitä, että mielestäni erilaiset selittämättömät ilmiöt (ml. yliluonnollisiksi katsotut tapahtumat) tarjoavat monien tässä lueteltujen elämänalueiden kannalta aivan liian tärkeitä tietoja, jotta ne jäisivät vain yksittäisten kokijoiden hämmästeltäväksi.

Standardisoidun perustietolomakkeen kokemusten ilmoittamiseen löydät osoitteesta:
http://www.psilab.info/kokemukset.html

Selvyyden vuoksi tarjoudun kiittämään jo etukäteen kaikkia, jotka antavat oman pienen panoksensa tämän asian puitteissa – suurkiitokset!

J. Peter Lassila
jplassila@psilab.info
Tulin sitten viettämään juhannusta tänne Helsinkiin kun muut suuntaavat päinvastoin maalle. Enpä tosin kovin pitkälle vielä ehtinyt ollessani liikenteessä, päätin kierrellä tässä pääkaupunkiseudun ympäristössä näin alkuun. Huomenissa menen varmaankin sitten Saloon ja jatkan siitä kierrostani jos sää vain sallii.

Olisi kovin hienoa saada nyt viimein tutkittavaksi jokin selkeä tapaus, mihin liittyisi mahdollisesti useampikin (miel. toisistaan riippumaton) todistaja tai fysikaalista todistusaineistoa, ja joka ei osoittautuisi vain normaaliksi virhehavainnoksi jostain luonnonilmiöstä. Ei pitäisi olla aivan tavatonta löytää tällaista tapausta, vaikka useimmiten paranormaaleissa kokemuksissa pitääkin luottaa yhden henkilön kertomukseen ja muistikuviin sen lisäksi, että monesti tapausten taustalta osoittautuu jokin varsin tavanomainen ilmiö ellei sitten itse tapaus osoittaudu puutteellisten tietojen vuoksi mahdottomaksi selvittää. Työtä se silti vaatii löytää mielenkiintoisia tapauksia, itse asiassa enemmän työtä kuin olisin alun perin uskonutkaan tätä harrastusta aloitellessani...

Omassa lähipiirissäni näet näitä paranormaaleita kokemuksia tuli säännöllisesti esille nuoruuteni aikana jo ennen kuin ympäristöni tiesi pahemmin kiinnostuksestani näitä asioita kohtaan alan järjestäytyneeseen toimintaan osallistumisesta puhumattakaan. Vuosien kuluessa minulle kävi hiljalleen selväksi, että hyviä tapauksia ei yksinkertaisesti ollut niin paljon kuin lähipiirini kokemusten perusteella voisi odottaa, sen lisäksi etteivät ihmiset kovin mielellään ulkopuolisille näistä asioista puhu. Sen lisäksi mielikuvat varsinkin lähipiirin kokemuksista saattavat helposti muodostua todellisuutta vahvemmiksi, koska sitä ei niin helposti kyseenalaista läheisten tulkintoja, vaikka usein kuitenkin nämä kokemukset kerrotaan niin arkisissa tilanteissa etteivät ne sisällä kovin yksityiskohtaisia tapahtumaolosuhteiden kuvauksia niin että ulkopuolinen kuulija voisi itsekin pohtia eri selitysmahdollisuuksia. Itse olen luonnostani kriittinen, joten pyrin selvittämään kaikissa tapauksissa yksityiskohdat siinä vaiheessa kun uskalsin puhua avoimemmin omasta kiinnostuksestani paranormaaleja ilmiöitä kohtaan - vaikka osassa tapauksista olikin kulunut jo jonkin aikaa, onnistuin mielestäni hyvin lukuunottamatta yhtä Ruotsissa asuvaa tuttua, joka kuoli ennen kuin ehdin haastattelemaan häntä.

Vaikka tältä osin onnistuinkin mielestäni välttämään perusteettomia mielikuvia, olen alkanut epäilemään että ehkä lähipiirini kokemukset ovat osittain myös epävarmojen muistikuvien tulosta, jolloin ihminen on taipuvainen joskus valitsemaan alkuperäiseen tulkintaansa sopivia mielikuvia sen sijaan että myöntäisi muistikuviensa epätarkkuuden. Tiedä häntä, mutta joko on puhtaasti sattumaa että lähipiirissäni sattui noin paljon merkittäviä kokemuksia tai sitten kyse on sellaisesta, että lähipiirille esitetään helposti hätiköityjä johtopäätöksiä ja sitten jälkikäteen kasvojen menettämisen pelossa esitetään kaunisteltu kuva asioista tai vältetään vesittämästä omaa kokemusta esimerkiksi myöntämällä, ettei muista enää kaikkia olennaisia yksityiskohtia... Tämä vaihtoehto tuskin kantaa kovin pitkälle, mutta sekin on otettava huomioon, vaikka todennäköisemmin oli yksinkertaisesti vain sattumaa, että lähipiiriini sattui niin merkittävästi kokemuksia. Osaksi kyse voi toki olla siitäkin, että ihmiset välttelevät puhumasta paranormaaleista kokemuksistaan enemmän kuin uskonkaan, mutta tämä tuskin selittää kaikkea sen valossa mitä olen tavallisia ihmisiä haastatellut.

Joka tapauksessa, lähipiirini mielenkiintoiset kokemukset saattavat kiinnostaa muitakin, joten mainittakoon nekin nyt tässä yhteydessä. Itsellänikin on pari mielenkiintoista kokemusta, jotka olen aiemmin selostanut toisaalla. 1986 syksyllähän lähietäisyydeltä yläpuoleltani lensi raketin muotoinen ufo, joka myös osaltaan vaikutti myöhemmin heränneeseen kiinnostukseeni ufoihin ja paranormaaliin. Tuossa vaiheessa en vielä ollut kuullutkaan ufoista, en ainakaan niin että olisin osannut havaitsemaani niihin yhdistää kuin vasta paljon myöhemmin, luettuani ensin jostain Kenneth Arnoldista ja lentävistä lautasista sekä myöhemmin muusta ufoilmiöstä. Kun olin ennen Arnoldia käsitellyttä juttua lukenut lentävistä lautasista lähinnä Aku Ankasta ja tuo ensimmäinen lukemani lentäviä lautasia koskenut juttukin oli luonteeltaan kovin ivaileva, syntyi minulle jotenkin aluksi sellainen mielikuva ettei lentävät lautaset ovat vain yhden miehen havaintoihin perustuvaa hassutusta eikä sillä ole mitään tekemistä ainakaan oman havaintoni kanssa. Ottamatta tässä kantaa Arnoldin havaintoon, en vielä silloin täysin tajunnut, että ihmiset voisivat naureskella aivan todelliselle asialle vain siksi etteivät ymmärrä sitä. Näin ollen luonnollinen johtopäätös oli että lentävät lautaset ovat oikeastikin niin naurettavia kuin ensimmäinen hämärästi muistiini jäänyt ufojuttu antoi ymmärtää ja että todellisilla ufoilla ei ole mitään tekemistä näiden lentävien teevatien kanssa. Olin tuolloin kai noin kahdeksan vanha ja olin tietenkin kuullut jo ohimennen puhuttavan ufoista, vaikka en varmaan täysin ymmärtänytkään mitä se oikeastaan tarkoitti. Lähinnä mieleeni tulivat kai itse havaitsemani kaltaiset erikoiset esineet ja erilaiset oudot valoilmiöt.

Ensimmäisen kerran kuulin kai puhuttavan oudoista ilmiöistä kun edesmennyt isoäitini puhui vanhemmilleni havaitsemastaan valoilmiöstä samalla mökillä, jossa olin itsekin tehnyt oman havaintoni. Tämä havainto oli ilmeisesti saman vuoden kesänä kuin omakin havaintoni ja siinä oli kyse puhtaasti erikoislaatuisesta valoilmiöstä, joka näkyi hänen mukaansa selvästi metsätaustaa vasten, eli se oli horisontin alapuolella eikä voinut olla esimerkiksi kuu. Tämän tosin sain selville vasta haastateltuani häntä havainnon tiimoilta vuonna 1996, joten hänen muistikuviinsa ei välttämättä ole luottamista. Joka tapauksessa hän pelästyi ilmiön kirkkautta, eikä jäänyt tarkkailemaan ilmiötä pihalle vaan kiirehti nopeasti asioilleen ulkovessaan ja palatessaan mökille hän vain kiinnitti huomiota siihen, että ilmiö oli edelleen samassa paikassa. Kuu saattaa joskus yllättää pimeään tottuneen silmän, jolloin se näyttää odottamattoman kirkkaalta, eikä ole tavatonta myöskään se, että kuun yksityiskohtaiset piirteet jäävät esimerkiksi pilven taakse, jolloin se näyttää jokseenkin vain kirkkaalta valopallolta. Tämä selitys murenee kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa jos ilmiö todella näkyi pellon takana olevaa metsää eikä taivasta vasten. Koska havainnon tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa, kuun asema havainnon ajankohtana ei ole tarkistettavissa, joten tämä tapaus riippuu kokonaan isoäitini muistikuvien oikeellisuudesta.

En muista, oliko tästä minun läsnäollessani puhetta ennen vai jälkeen ufohavainnon, mutta ainakaan en ollut kiinnittänyt siinä vaiheessa millään tavoin huomiota ufoihin, sillä selittäessäni omaa havaintoani pian tapahtuman jälkeen äidilleni, olin lähinnä ihmetellyt mikä mörkö se oikein oli. Eikä äitinikään siinä vaiheessa ruvennut puhumaan ufoista vaan sen sijaan hän yritti lähinnä rauhoittaa minua, ettei mitään mörköjä ole olemassa ja että oli se esine mikä hyvänsä, se ei enää tulisi takaisin pelottelemaan minua. Sitä en tiedä, mitä äitini oikeastaan tuolloin ajatteli kertomastani, koska eipä hänkään ollut niin ufoista kiinnostunut. Tämä ufohavaintoni on nyt sikäli ajankohtainen, että aion mennä nyt tekemään lisätutkimuksia tuolta alueelta, erityisesti kyselemään josko naapurit olisivat nähneet tuolloin jotain jos sieltä vielä löytyy alueen vanhoja asukkaita.

Tämän jälkeen kestikin sitten vuosia ennen kuin tuo Ruotsissa asunut tuttuni mainitsi vierailunsa yhteydessä ohimennen jossakin keskustelussa näkemästään valoilmiöstä keskellä öistä järveä. Valoilmiö oli hänen mukaansa seurannut venettä kunnes se oli jossain vaiheessa sitten kadonnut. En nyt enää muista, selittikö hän jotain siitä katoamisesta ja valoilmiön liikkeistä, joten on aika vaikea arvioida mistä olisi saattanut olla kyse. Samoihin aikoihin sain käsiini ensimmäiset rajatietoon liittyvät kirjat (olisiko ollut Landemannin mysteerien maailman osa "kummitukset" ja valittujen palojen kokoelmateos), eikä kestänyt kovin pitkään kun löysin näitä kirjoja sitten lisää enoni kokoelmista. Tuohon aikaan olin kuitenkin varsin ujo yleensäkin vieraiden ihmisten seurassa ja koulussa en esimerkiksi puhunut käytännössä lainkaan (mielsin tämän vain äärimmäisenä ujoutena, mutta myöhemmin selvisi, että tällä on oikein nimikin, mutismi); opettajien ehdotuksesta aloin sitten lopulta kommunikoimaan paperilappujen välityksellä. Tämän kaiken valossa ei ole ihme, että en puhunut paranormaaleista ilmiöistä juuri edes vanhempieni kanssa, vaikka he tiesivätkin jo ala-asteella kiinnostuksestani kyseisiin asioihin, puhumattakaan että olisin alkanut tenttaamaan ketään paranormaalien kokemusten tiimoilta. Siskoanikin, jolla oli kaksi ufohavaintoa tammikuussa 1994 ja keväällä 1995, haastattelin vasta joskus syksyllä 1995 kun uskaltauduin ottamaan näitä asioita enemmän esille; joskus seuraavana keväänä sitten liityinkin Suomen ufotutkijoihin ja Turun paraseuraan. Keväällä 1995 hän oli nähnyt jonkinlaisen valopisteitä täynnä olevan pallon, joka lensi päivänvalossa muutaman sadan metrin päässä hänen sijantipaikastaan, metsän laidassa, noin polkupyörän nopeudella. Vuonna 1994 hän oli nähnyt vain jonkun lentävän vilaukselta ikkunansa ohi; tuolloin en ollut puhunut missään yhteydessä ufoista hänen kanssaan (kuten en oikein muunkaan perheen kanssa), joten minulta hän on tuskin siinä vaikutteita saanut. Joka tapauksessa, vaikka havainto oli hyvin epämääräinen ja tapahtui pian hänen herättyään, hän pelästyi kovasti ilmiötä. Mahdollisesti kyse oli kuitenkin jonkinlaisesta hypnagogisesta näystä, joita sattuu silloin tällöin unen ja valveen välimaastoon, varsinkin nuorena. Vuoden -95 havainto onkin sen sijaan haasteellisempi; olen usein vitsaillut sillä, että ufot tuntuvat oikein viihtyvän minun liepeilläni, eikä se nyt välttämättä täysin vitsikään ole...

Joskus yläasteella itsellänikin oli joukko epämääräisempiä kokemuksia kuten se, että näin kummallisen heijastuksen kaltaisen ilmiön seinässä, joka tuntui oudolla tavalla heijastuvan sellaiselle alueelle seinässä, johon ei ikkunasta olisi voinut suoraan mitään heijastua, eikä huoneessani ollut myöskään peilejä. Aluksi seinässä ollut valo oli niin pieni, että luulin sen tulevan seinän raosta naapurihuoneesta, jossa äitini työskenteli kirjan parissa. Mutta pian äitini kuitenkin poistui sammuttaen valon huoneesta (se valo näkyi kyllä oven raosta, mutta ei heijastunut mihinkään) eikä seinässä oleva valo hävinnyt mihinkään. Painuin tämän jälkeen hetkeksi peiton alle ja kun noin kymmenen minuutin kuluttua uskaltauduin katsomaan uudestaan, tuo valo oli kasvanut ja saanut jonkinlaisen muodon, joka sai sen muistuttamaan pelottavalla tavalla ihmistä. Sen jälkeen yritin saada unta ja osittain onnistuinkin, mutta ennen lopullista nukahtamista katsoin vielä peiton raosta, jolloin havaitsin, että valoilmiö oli kasvanut entisestään ja siirtynyt sellaiselle seinälle, josta ei minkään valon kuvittelisi heijastuvan. Siinä vaiheessa minulle riitti ja pysyttelin peiton alla piilossa kunnes sain lopulta unen päästä kiinni. Tuolloin olin noin 13-vuotias ja muutenkin arka, joten ei voinut kuvitellakaan, että olisin noussut sängystä tutkimaan, mistä se valo mahdollisesti heijastuisi. Harkitsin toki, mutta pelkäsin, että ilmiö osoittautuisikin joksikin ihan muuksi, eikä pelkoani helpottanut myöskään tieto, että vanhempieni ja siskoni huoneet sijaitsivat aivan toisella puolella taloa... En vielä tänäkään päivänä tiedä, mistä se valo oikein heijastui, vaikka jonkinlainen heijastushan se saattoi olla. Mitenkään paranormaalina sitä ei ainakaan ole tällä tietoa syytä pitää.

Joskus vuonna 1994-1995 minun lähistölläni ilmeni puolestaan omituisia koputuksia, joille en löytänyt mitään selitystä useista yrityksistä huolimatta. Koputukset ilmenivät joskus ulko- ja joskus sisäseinässä. Niiden kesto oli muutamasta sekunnista muutamaan kymmeneen sekuntiin. Epäilin aluksi, että kyse on jonkinlaisesta eläimestä, mutta koputus ei kuitenkaan loppunut vaikka olisin pitänyt meteliä kyseistä seinää vasten. Kerran kun koputus ilmeni ulkoseinässä, ehdin käymään myös ulkona seinän vastakkaisella puolella koputuksen vielä jatkuessa, ennen kaikkea tarkistaakseni ettei kyse ollut hulluksi tulleesta tikasta. Eläimen olisi pitänyt olla kuuro tai harvinaisen peloton. Joka tapauksessa ääni-ilmiöitä ei esiintynyt kuin muutaman kuukauden, jonka jälkeen ne lakkasivat. Vaikka ilmiön piirteet sopivatkin tyypilliseen poltergeistiin, en pystynyt koskaan poissulkemaan varmasti sitä vaihtoehtoa, että kyse olisi ollut jonkinlaisesta eläimestä, jopa poikkeuksellisen kovaäänisestä hyönteisestä, niin epätodennäköiseltä kuin se kaiken tuon valossa tuntuukin. Mistään talon putkien ääntelystä ei voinut olla kyse, koska äänien paikka vaihteli jatkuvasti ja niitä sattui eri puolilla melko isoa omakotitaloamme, eikä minkäänlaisia vastaavia koputusääniä sattunut enää koskaan sen jälkeen, eikä sitä ennen. Erikoista oli myös se, että ääniä tuntui esiintyvän aina lähellä minua, mutta se saattoi olla toki harhaakin, koska enhän ollut muualla kuuntelemassa niitä, eikä niistä tullut juuri puhetta muiden kanssa paitsi mitä saatoin kysellä mahdollisista eläimistä, jotka voisivat pitää tuollaisia ääniä. Kun näistä ilmiöistä tuli lopulta tarkemmin puhetta, äitinikin mainitsi nuoruudessaan kuulleensa enon kanssa erikoista meteliä tyhjältä ullakolta, tiedä sitten mikä äänen aiheutti - mitään eläintä ei ullakolle ainakaan ollut päässyt.

Edellisenä vuonna olin myös nähnyt mielenkiintoisen ilmiön, joka muistutti jonkinlaista satelliitin hajoamista ilmakehässä ja saattoi ollakin sellainen. Ilmiö kesti muutamia sekunteja, jonka aikana pienestä valopisteestä laajeni pieni tuskin alkuperästä pistettä juuri suurempi melko yhtenäinen rykelmä eri värisiä valopisteitä, jotka näyttivät ikäänkuin syöksyvän suoraan kohti koska ilmiössä ei tapahtunut havainnon aikana liikettä mihinkään suuntaan. Tämä tapahtui joskus myöhään talvi-iltana, joten ilmiö näkyi hyvin kun satuin katsomaan juuri silloin ikkunasta ulos ja kotimme sijaitsi maaseudulla, jossa ylimääräiset valot eivät juuri tuottaneet liikoja valosaasteita. Vuosi taisi olla sama, jolloin kuulin eräältä myöskin Ruotsissa asuvilta sukulaisilta erikoisen tapauksen. Ruotsissa asuvan mummon kuolinhetkenä oli heidän asuntoonsa ilmestynyt jokin pikkulintu, joka lenteli hetken asunnossa ja katosi sitten toiseen huoneeseen. Selitystä ei luonnollisestikaan löytynyt, mistä lintu oli tiensä sisälle löytänyt saati että mistä se olisi päässyt ulos, ja vaikka olisikin, jo itsessään tuon tapahtuman ajoittuminen mummon kuolinhetkeen ei riitä enää oikein pelkkä sattuma. Tuolloin en vielä tiennyt, että samanlaisia havaintoja on ollut muillakin, mikä toisaalta tietenkin nostaa luontevasti myös esille sen viimeisen skeptikkojen oljenkorjen, että he olisivat keksineet koko jutun lohduttaakseen surevia sukulaisiaan tms.

Itselläni on oikeastaan kaksi kokemusta, joihin on hyvin vaikea löytää minkäänlaisia tavanomaisia selityksiä, jotka olisivat edes mahdollisuuksien rajoissa. Ufokokemukseni jo mainitsinkin ja toista voisi kuvata eräänlaiseksi etiäiseksi, vaikka ilmiö olikin luonteeltaan enemmän psykokineettinen ja se, että ilmiö osui juuri samaan hetkeen kun äitini tuli takaisin pieneltä hiihtoretkeltä, saattoi olla sattumaakin. Olen kirjoittanut näistä kokemuksistani lyhyesti Suomi24-palstalla, jossa mainitsin myös ruumiista irtautumiskokemuksista, vaikka omat kokemukseni ovatkin kokemuksen aikaisen havaintoaineiston epämääräisyyden vuoksi selitettävissä aivan luonnollisesti.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=679&posting=22000000007237715

Oman ufohavaintoni tiimoilta olen nyt ennen kaikkea kiinnostunut pohtimaan sitä mahdollisuutta, että kyse olisi voinut olla jonkinlaisesta aivan maanpäällisestä tiedustelukoneesta, niin epätodennäköiseltä kuin se vaikuttaakin... Onhan idässä kuin lännessäkin tapahtunut epäilemättä asioita, joista emme tiedä välttämättä täysin vielä vuosikymmenien päästäkään. Nyt kun CIA päätti julkistaa menneitä laittomuuksiaan (ainakin 80-lukua edeltävältä ajalta), tulee ehkä jotakin valoa myös ufojen arvoitukseen kuten jo tuossa viimeistä edellisessä kirjoituksessani hieman uumoilinkin. En vain osannut odottaa, että tällainen ulostulo tapahtuisi jo heti samalla viikolla, mutta enpä minä sitä vastustakaan. Saa nyt nähdä, löytyykö CIA:n julkistamasta aineistosta mitään uutta valoa esimerkiksi paljon puhuttuun kysymykseen ufotutkijoihin kohdistuneesta vakoilusta tai muunlaisesta sotkeutumisesta ufo-ongelmaan. Niin tai näin, aineistolla tulee olemaan varmasti paljon historiallista merkitystä ja toivottavasti se myös opettaa vastaisuuden varalta olemaan luottamatta liikaa tiedustelupalveluihin, mikäli niille antaa liian vapaat kädet... Joskus se on joidenkin mielestä jopa poliittista realismia, vaikka sitä ei avoimesti myönnetäkään, että tällaisilta asioita suljetaan silmät aivan tarkoituksella, koska ne ovat toimenpiteitä, jotka katsotaan tarpeellisiksi vaikka heikkohermoiset kansalaiset eivät niitä koskaan valtuuttaisikaan. Näin ei tietenkään saisi olla ja enkä kyllä soisi joutuvani sellaiseen tilanteeseen, jossa tällaista poliittista realismia olisi pakko soveltaa.

Näin tällä kertaa. Erinomaista juhannuksen jatkoa!

Parapsykologian instituuttiTiistai 19.06.2007 11:59

Suomalainen parapsykologia täyttää kuluvana vuonna sata vuotta ja samalla Psykobiofysiikan instituutti on nyt pienen tauon jälkeen viimein virittelemässä uutta toimintaa Helsinkiin, jonka yhteydessä nimemme muuttuu virallisesti parapsykologian instituutiksi. Olemme nyt avanneet satavuotisjuhlarahaston parapsykologian tutkimuksen kustannusten kattamiseksi. Lisätietoja: http://www.psilab.info

Näyttely raja-alueen historiastaPerjantai 15.06.2007 02:55

Mainittakoon nyt tässä välissä sekin, että olen suunnittelemassa pienimuotoista näyttelyä paranormaalin ja sen tutkimuksen historiasta Suomessa merkittävien juhlavuosien merkeissä (mm. parapsykologia ja teosofia täyttävät sata vuotta Suomessa, ufot 60 vuotta, Hengen ja tiedon messut neljännesvuosisadan). Aion esitellä kyseisen näyttelyn Hengen ja tiedon messuilla sekä tarjota sitä sitten Rajatiedon keskukseen, jos se herättää kiinnostusta. Minulla jo olevan aineiston lisäksi yritän kerätä muilta ihmisiltä erilaisia historiallisia kuvia, muistiinpanoja, kirjeitä, julkaisuja, tutkimuslaitteita sekä laitteita ja välineitä, joiden väitetään tuottavan efektejä (esimerkiksi mittaus- tai parantamistarkoituksessa) joita mainstream-tiede ei tunnusta jne. Pääasia on, että aineistolla on jonkinlaista historiallista merkitystä, Suomen kokoisessa maassa kyse ei tarvitse olla välttämättä mistään erityisen suuriin massoihin vaikuttaneesta asiasta tms. Alkuperäisten lisäksi kopiotkin käyvät.

Vain muutaman mahdollisen näyttelyn valikoimaan mahdollisesti sopivan asian mainitakseni, sellaisia voisivat olla esimerkiksi kuvat erilaisista yleisötilaisuuksista ja merkittävistä tapahtumista, erilaiset aiheeseen liittyvät muistiinpanot jotka valaisevat merkittävien historiallisten tapahtumien taustoja tai tuovat uutta mielenkiintoista tietoa, merkittävien rajatiedon tai paranormaalin tutkimuksen vaikuttajien yksityiset kirjeenvaihdot jotka vain sopivat julkistettavaksi, sellaiset julkaisut joita on nykyisin hyvin vaikea saada mistään, erilaiset vapaan energian laitteet, parantajien käyttämät välineet, maasäteilyn metsästämiseen käytetyt ilmaisimet, kaikki vähänkin erikoislaatuisemmat tai harvinaisemmat tutkimuslaitteet joita on hyödynnetty alan tutkimuksessa sekä muut aineistot, joilla on mieluiten jokin kytkentä myös Suomeen tai suomalaisten historiaan. Nämä ovat luonnollisesti sitä arvokkaampia, mitä kauemmaksi ajassa mennään, mutta olen kiitollinen mistä tahansa tarjotusta näyttelyesineestä ja lupaan vähintäänkin vakavasti harkita kaikkea mitä minulle tarjotaan, vaikka en voikaan taata että kaikki minulle tarjotut asiat lopulta mahtuvat itse näyttelyyn.

Aamun ensimmäinen ajatusTorstai 14.06.2007 09:56

Se on kyllä kumma että vielä edelleenkin paranormaaleiden ilmiöiden tutkimusta vastustetaan niin fanaattisilla äänenpainoilla jopa niiltäkin tahoilta, joiden harkintakykyyn on tottunut tavanomaisissa yhteyksissä luottamaan. Vaikuttaa myös siltä, että tämä vastustus riippuu lähinnä siitä, kuinka paljon joutuu olemaan esillä tämän harrastuksensa tiimoilta, eikä niinkään toiminnan laadusta. Ja kun kyse on kuitenkin yleensä ihmisten yksityisestä harrastuksesta, jonka he itse pääosin kustantavat ja joka ei ainakaan ole pois alan tutkimuksen vastustajilta, tuollainen vastustaminen tuntuu suoranaiselta kiusanteolta ja antaa sellaisen mielikuvan, että taustalla ovat maailmankatsomukselliset pelot. Vielä on paljon tehtävää, siksipä tuolle "rajatiedon kiertueellekin" olen lähdössä...

KirjallisuuttaTorstai 14.06.2007 09:13

Jatkan vielä tuosta historiallisesta aineistosta ja kysyn, olisikohan jollakulla hallussaan joitain seuraavista kirjoista niiden digitointia silmälläpitäen tai aikaa ja halua digitoida jotakin niistä (ainakin osa alla olevista kirjoista on löydettävissä kirjaston kautta, joskaan niitä ei tietenkään saa yleensä lainata), näiden tekijänoikeudet kun ovat vapautuneet tai lähivuosina vapautumassa:

-Oliver Lodgen kirjat "Raymond eli haastelua haudan takaa" tai "Ihmisen eloonjääminen: tutkielma ihmisen tunnistamattomista kyvyistä"
-F.W.H Myersin "Ihmisen itselöllisyys ja sen eloonjääminen ruumiin kuoleman jälkeen"
-Arthur Conan Doylen "Haudantakainen elämä"
-Edmond Dupouylta suomennetut teokset "salatut tieteet ja sielunopin fysiologia" tai "yliluonnolliset ilmiöt: historiallinen ja kokemusperäinen tutkielma henki- ja aavemaailman esiintymisestä"
-Jaakko Juteinin kirjat "Kummituksia eli luonnollisia aawis-juttuja, walistuksen lisäksi" tai "tarina- ja kummituskirja"
-Joh. Aulenin suomennos "Todellisesti ja luonnollisella tavalla selitettyjä kummitus-juttuja kerroiltut tonttujen ja kummitusten uskomisen estämiseksi"
- H.E. Hornborgin "Onnen-ratas : eli yksi uusi ja lysti arpa-kirja, jossa myös 50 lystillisten kysymysten päälle, kahden täärningin kanssa, woi ylöslöytää kaikenlaisia sukkelia ja lystillisiä wastauksia, jotka kanssapuheissa hywäin ystäwäin seurassa, huwituksen ja riemun myötens tuo"
-Yrjö Weilinin toimittama teos "Mr Petersin koenäytännöt Helsingissä 1908: Psykometria ja selvänäköisyyskokeita"
-Arthur J. Findlayn "Eetterimaailman rajalla eli kuolemanjälkeinen elämä tieteen kannalta selitettynä"
-William T. Steadin kirja "Breve fra Julia" eli "Sanomia toiselta puolen"
-Pseudonyymi Nizidan kirja "Astralljuset försök till en framställining af vissa ockulta principer i naturen jämte några anmärkningar öfver den moderna spiritismen"
-J.F. Fröleenin "Om svedenborgianismen och spiritismen med hänseende till den öfverensstämmelse och den skiljaktighet, som förefinnas mellan båda"
-Minna Canthin kirjoitelma "Spiritismi"
-Adolphe D' Assierin "Mänskligheten efter döden en studie angående vålnader och gengångare"
-Nimimerkki Emanuelin "Hvad vill spiritismen? En kort redogörelse för dess fenomen och etik"
-Karl af Geijerstamin "Modern vidskepelse ett inlägg mot teosofi och spiritism jämte ett svar till herr Carl von Bergen"
-Allan Kardec teoksen ruotsinnos "Evangelium enligt spiritismen"
-Paul Gibierin "avaruuksien ja henkimaailman salaisuudet: Tutkielma tulevaisuuden tieteestä"
-Jalo Kivi: "Ääniä haudan takaa eli näkymätön maailma"
-Bernhard Cyriaxin "Hvorledes jeg blev spiritist en fremstilling af selvoplevede aandemanifestationer med en teoretisk inledning"
-Charles Richetin kirjan ruotsinnos "Förtjänä de s.k. spiritiska fenomenen en vetenskaplig undersökning?"
-Georg von Langsdorffin "Hvorledes kan jeg blive et medium? Vejledning i dannelse af cirkler og udvikling ad medier"
-William Stanton Moses: "Aandeverdenen af Stainton Moses"
-Annikki Reijosen "Elävätkö kuolleet"
-William Croocesin kirjoitelman ruotsinnos "Om de spiritistiska fenomen"
-F.J. Kantolan "Sielun todellisuus" http://fi.wikipedia.org/wiki/F._J._Kantola
-K. A. Nicanderin ja G. C. Norlingin teos "Syner och röster ur det fördolda"
-M. Matterin "Emanuel Swedenborg: Hänen elämänsä ja oppinsa"
-K.A. Kajanderin "Kullantekijöitä Uudessakaupungissa"
-Allen Vanneruksen "Om psykisk energi"
-Henning Jensenin "Psykisk forskning"
-Martin Zadeckin teoksen "Ennustus siltä suuren wiisauten tähden kuulusalta ja ylistettäwältä eremiitalta Martti Sadekilta. : Jonka hän saan ja kuuten ajastajan wanhana, Soluturnissa Sweitsin maalla, hänen ystäwillensä ilmoittanut, on sinä 20 päiwänä joulu-kuusa wuonna 1767"

Lisäksi oheiset wanhat lehdet ja aikoinaan julkaistut kirjelmät olisi hyvä saada digitoitua (ainakin Minna Canthin kirjeiden digitointia voisi ehdottaa Kuopion kaupungille http://minnacanth.kuopio.fi/ ):
-Kvartalsskrift för psykisk forskning
-Psykisk forskning popular tidskrift för ärligt sanningssökande
-Mysteria Tidskrift för psykisk forskning, spiritualism, och ockultism
-Efteråt? Tidskrift för spiritism och dermed beslägtade ämnen
-Hanna Kunnaksen kirje Minna Canthille 23.10.1895
-Hanna Kunnaksen kirje Minna Canthille 6.1.1896
-Hanna Kunnaksen kirje Elli Canthille 14.6.1893
-Minna Canthin kirje Elli Canthille 2.9.1893
-Minna Canthin kirje Elli Canthille 22.8.1893

Yliluonnollisista kokemuksistaKeskiviikko 13.06.2007 21:30

Siirryn nyt tuosta historiallisesta teemasta hiljalleen takaisin nykypäivään käyttäen aasinsiltana erästä ajankohtaista tutkimusta. Olen poiminut tähän kiinnostuneille muutaman paljon puhuvan lainauksen Jeena Ranckenin gradusta "Portti toiseen todellisuuteen", joka käsittelee yliluonnollisten kokemusten vaikutusta kokijaansa, koska tuskin voisin itsekään ko. asioita paremmin ilmaista. Jeena Ranckenin gradu on löydettävissä kokonaisuudessaan osoitteesta http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01304.pdf

"Suomessa ensimmäiset yliluonnollista aihepiiriä kansanperinnetutkimuksen piirissä sivunneet tutkijat Christian Lencqvist ja Fredrik Rosenbom esittivät 1700-luvun loppupuolella voitokkaita näkemyksiä siitä, että kansan usko yliluonnollisiin asioihin oli ennen kaikkea pakanallista tietämättömyyttä tai primitiivisen mielen virheellistä päättelyä, jonka joko kristinusko tai sivistys aikanaan kitkisi pois. (ks. Klemettinen, 1997, 11-12) Aina 1900-luvun puoleenväliin asti monet tutkijat uskoivatkin vakaasti, että modernisaation vääjäämättömänä seurauksena on "maallistuminen", jonka myötä usko tuonpuoleiseen häviää, kun tieteellinen ja tekninen kehitys rationalisoivat läpeensä kulttuurimme. (Ketola, 2001, 10). Näyttää kuitenkin käyneen päinvastoin. Kiinnostus yliluonnollisia asioita kohtaan vaikuttaa olevan voimakkaassa kasvussa, joka on jatkunut suorastaan räjähdysmäisesti 1990-luvun lopulta lähtien."

"Yliluonnolliset kokemukset ovat universaaleja, niistä on kerrottu ympäri maapalloa eri aikakausina (Kari 2001, 18; Mack, 1997, 18). Yliluonnollisten kokemusten kirjosta on löytynyt ja löytyy edelleen henkiolentoja, ruumiista irtautumisia, poltergeisteja, ennenäkyjä ja ihmeitä. Wooffitt toteaa, että yliluonnollisten kokemusten kuvaukset ovat säilyneet hämmästyttävän samankaltaisina vuosisatojen ja vuosituhansien saatossa. (Wooffitt, 1992, 4) Esimerkiksi ruumiista irtautumiskokemusten kuvauksiksi tunnistettavia kertomuksia on ilmennyt kautta kirjallisesti dokumentoidun historian (Blackmore, 1993, 4-5, 260-263; Moody, 1975, 111-128)."

"Yliluonnollista aihepiiriä käsittelevä tieteellinen tutkimus vaikuttaa jatkuvasti lisääntyneen, mikä näkyy erityisesti muiden maiden tutkimuksessa, tosin myös jossakin määrin Suomessa, missä tällä hetkellä on tekeillä yliluonnollisesta ainakin neljä väitöskirjaa osana laajempaa Henkisyyden merkitys -tutkimusprojektia, jonka osa tämäkin Pro gradu -työ on."

"Yliluonnollinen kokemus usein kokijalleen arkaluontoinen ja sen asema länsimaisessa kulttuurissa on vahvasti kulttuurisen skeptisismin värittämässä marginaalissa. Faktaa on kuitenkin se, että ihmiset jatkuvasti ilmoittavat ja kuvailevat kokemiaan selittämättömiä, yliluonnollisiksi tulkitsemiaan kokemuksia. (Wooffitt, 1992, 28)"

"Kulttuurissamme elää käsitys, jonka mukaan "tavalliset" ihmiset eivät yleensä tulkitse kovin herkästi jokaisen ympäristöstä nousevan ärsykkeen olevan yliluonnollisten voimien aikaansaannosta. Edes silloin kun ärsyke on jotakin jokapäiväisestä elämästä poikkeavaa. Tämän vuoksi yliluonnollisista asioista kertova on jatkuvassa vaarassa joutua luokitelluksi vähintään herkkäuskoiseksi tai jopa mieleltään järkkyneeksi. Yliluonnollisesta kokemuksesta kertova yrittääkin rakentaa kuvauksensa sellaiseksi että vaikutelma kertojasta itsestään säilyisi mahdollisimman normaalina epätavallisen kokemuksen kuvauksesta huolimatta (Wooffitt, 1992, 79, 188)"

Palanen raja-alueen historiaaKeskiviikko 13.06.2007 21:09

Lisään tähän valittuja paloja vanhoista digitoiduista lehtijulkaisuista sekä radio- ja TV-ohjelmista, jotka saattaisivat kiinnostaa erilaisten rajailmiöiden ja -asioiden harrastajia. Lehtiartikkelit ovat 1800-luvulta ja radio- sekä TV-ohjelmat luonnollisesti viime vuosisadan puolesta välistä ja sen jälkeen. 1800-luvun artikkeleista olen pyrkinyt valitsemaan alla olevaan luetteloon ehkä mielenkiintoisimmat uutiset rajailmiöistä ja aikalaisten silmissä muutoin erikoisista tapauksista sekä samalla muodostamaan kattavan otoksen kaikista mahdollisista tuolloin esillä olleista raja-alueeseen tavalla tai toisella liitettävistä asioista; noiden artikkeleiden lisäksi historiallisesta sanomalehtikirjastosta http://digi.lib.helsinki.fi löytyy ainakin kolmisen sataa artikkelia. Ja luonnollisestikaan sanomalehtikirjastokaan ei ole kaiken kattava.

Jutuista heijastuu jo aikalailla se yltiöskeptinen tutkimustraditio, jossa kaikenlaista vähänkin tieteen käsityskyvyn ylittäviä asioita pidetään automaattisesti naurettavana taikauskona; tuohon aikaan ei näyttänyt olevan edes tavatonta pitää yliluonnollista ja luonnotonta toistensa synonyymeina. Tämä traditio on saanut alkunsa jo valistusajattelun saapuessa Suomeen, joskaan kaikkia naturalismin voitonhuumassa tehdyistä ylilyönneistä ei voida syyttää valistusajattelua, onhan ihminen luontaisesti taipuvainen uskomaan helpommin maailmankuvaansa tukeviin kuin sitä haastaviin tietoihin, vaikka valistusliike yllyttikin ihmisiä pitämään kaikkea yliluonnollista apriorisesti pelkkänä taikauskona. Tämä prosessi lopulta kiteytyi kahden 1700-luvun lopulla eläneen herran työhön, joiden tutkimuksissa ensimmäistä kertaa eksplisiittisesti keskityttiin kansan yliluonnollisiksi kokemien ilmiöiden ja niihin liittyvien kansanuskomuksien arvioimiseen valistusajattelun hengessä, joka antoi siten vahvasti suuntaviivat sen jälkeiseen suhtautumiseen ja ilmapiiriin, jota sävytti yllä mainittu usko naturalismin kaikkivoimaisuuteen. Heidän tutkimuksensa on mainittu alla, vaikka kumpaakaan ei ole vielä tietääkseni digitoitu.

Christian Erici Lencqvist (1782): De superstitione veterum Fennorum theoretica et practica
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristian_Erik_Lencqvist

Fredrik Johan Rosenbom (1789): Suomalaisten väitetty noituus (De Magia)

Alla on lueteltu ensin wanhat lehtiartikkelit sekä historiallisen sanomalehtikirjaston valmiit artikkelihakemistot raja-alueisiin liittyvistä aiheista ja lopussa radio- sekä TV-ohjelmat. Jos huomaatte luettelossa täydennettävää, esimerkiksi vanhoja digitoituja kirjoja tai muuta aineistoa, jolla olisi relevanssia tämän luettelon kannalta, ilmoittakaa ihmeessä niin lisään ne tähän. Kaikenlaisista mielenkiintoisista suomalaisista kokoelmista ja yksittäisistä online-aineistoista on enemmän kuin suotavaa ilmoittaa, jos on epäilys, että kyseinen lähde olisi saattanut jäädä minulta huomaamatta. Tässä heti kärkeen voisi ainakin mainita Ylen elävän arkiston ja tuon historiallisen sanomalehtikirjaston lisäksi erään yksityishenkilön ylläpitämän okkultistis-rajatieteellisen e-kirjakokoelman: http://www.komitea.com/kirjat.htm Lisäksi netistä löytyy paljon sivustoja, joissa on julkaistu vanhoja artikkeleita ja monia vanhoja kirjojakin, joista tärkeimpinä voisi mainita osoitteet www.pekkaervast.net ja www.teosofia.net

Lisäksi voisi mainita youtuben, johon täydennetään jatkuvasti vanhoja videoclippejä rajatietoonkin liittyen, tässä esimerkkinä yksi hyvä kokoelma: http://www.youtube.com/profile_videos?user=Adeibonkami&p=r


Outo matosade Suomessa - Åbo Tidning 14.10.1807
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=7&id=11164&pageFrame_currPage=2

Uutinen Pariisissa sattuneesta kivisateesta - Åbo Tidning 16.7.1808
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=6&id=135963&pageFrame_currPage=3&pageFrame_currFrame=0

Sirkka ei ole kuolonennustaja - Turun Wiikko-Sanomat 17.9.1825
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=1&id=98472&conversationId=7

Apua taikakonsteista? - Maamiehen Ystävä 5.2.1848
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=1&id=72510&conversationId=4

Uutinen muurahaissateeksi kuvatusta joukkoesiintymästä - Suometar 1.9.1848
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=10&id=31410&pageFrame_currPage=4&pageFrame_currFrame=0

Tuhoisa kivisade Espanjassa - Maamiehen ystävä 12.10.1850
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=79101&conversationId=63

Kivisade Ruskealassa - Maamiehen ystävä 23.8.1851
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=4&id=94429&conversationId=64

Toinen uutinen "muurahaissateesta" - Sanomia Turusta 9.9.1856
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=135972&conversationId=13

Tietäjistä ja noidista - Suometar 19.11.1858
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=11&id=175956&pageFrame_currPage=3&pageFrame_currFrame=0

Taikauskon seikkoja rahvaassa - Suometar 15.4.1859
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=1&id=53211&conversationId=12

Metsän neito, muuan susilapsitapaus - Suomen julkisia sanomia 17.11.1859
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=4&id=146415&conversationId=12

Analyysia Karjalassa sataneesta punaisesta lumesta - Tapio 11.5.1861
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=287667&conversationId=2

Erikoisista sateista - Folkwannen 20.8.1862
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=19&id=236383&pageFrame_currPage=4

Maininta spiritistien laajasta kustannustoiminnasta - Uusi Suometar 23.9.1969
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=280494&conversationId=14

Humen epäonninen vierailu Venäjällä - Suomalainen wirallinen lehti 11.4.1971
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=220567&conversationId=15

Erikoinen valoilmiö - Tampereen sanomat 17.6.1872
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=31&id=276169&pageFrame_currPage=2&pageFrame_currFrame=0

Emanuel Swedenborgista - Åbo Underrättelser 31.1.1874
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=27134&conversationId=2

Frenologiasta - Morgonbladet 5.5.1975
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=9&id=246988&pageFrame_currPage=2&pageFrame_currFrame=0

Alkemia - Dagens Nyheter 11.7.1877
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=50&id=210615&pageFrame_currPage=2&pageFrame_currFrame=0

Elävä laskukone - Uusi Suometar 16.12.1878
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=283817&conversationId=52

Sähkösanomia henkimaailmasta - Wiipurin sanomat (28.8.1880)
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=260451&conversationId=2

Tunnistamaton valoilmiö - Savo 19.10.1880
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=1&id=273819&conversationId=33

Kärpässade - Uusi Suometar 11.9.1880
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=284770&conversationId=5

Puoskarioikeudenkäynti - Uusi Suometar 9.8.1881
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=18&id=292677&pageFrame_currPage=2&pageFrame_currFrame=0

Omituinen luonnon-ilmiö - Hämäläinen 3.8.1882
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=1&id=84282&conversationId=8

Kaspar Hauser - Östra Finland 24.7.1882
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=255481&conversationId=2

Oudon näköinen ihminen - Sanomia Turusta 30.1.1883
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=50591&conversationId=14

Matosadetapaus - Helsingfors 28.2.1883
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=235927&conversationId=16

Mynämäen Karjalan kirkon aavetarinoiden syistä - Sanomia Turusta 5.4.1883
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=53525&conversationId=2

Matosade - Sanomia Turusta 29.1.1884
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=95698&conversationId=46

Kalasade - Suomalainen Wirallinen Lehti 13.2.1884
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=225559&conversationId=43

Merihirviö - Turun lehti 22.11.1884
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=279158&conversationId=10

Ylöjärven pirut - Aamulehti 22.1.1885
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=4&id=90197&conversationId=2

300 vuotta vanha tapaus - Wiipurin sanomat 7.3.1885
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=1&id=262398&pageFrame_currPage=3&pageFrame_currFrame=0

Ylöjärven kummitusjuttu - Aamulehti 26.3.1885
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=67585&conversationId=12

Mary Celesten tapaus - Hämäläinen 13.2.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=36834&conversationId=10

Nuoren skeptikon kirje Turusta - Turun lehti 8.4.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=19&id=279689&pageFrame_currPage=3&pageFrame_currFrame=0

Uutinen Allan Kardecin muistopäivästä - Tampereen Sanomat 29.4.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=269137&conversationId=3

Hollolan kummitus - Turun lehti 8.5.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=279702&conversationId=11

Selittämättömästi kuolleen lehmän mahasta löytyi käärme - Wiipurin sanomat 2.7.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=262584&conversationId=3

Pallosalama iski rouvan tainnoksiin - Hämäläinen 28.7.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=1&id=110197&conversationId=3

Uutinen virvatulesta - Wiipurin sanomat 1.9.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=299120&conversationId=4

Mielipide "tietäjistä ja heidän kaltaisistansa" - Tampereen sanomat 11.9.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=1&id=269966&conversationId=5

Otto von Bismarcin luona kummittelee? - Savo 27.11.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=277521&conversationId=19

Kiinalainen hirwiö - Wiipurin sanomat 7.12.1886
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=299175&conversationId=7

Sarvipäinen ihminen - Hämäläinen 26.2.1887
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=131325&conversationId=29

Jyväskylässä kummittelee - Sanomia Turusta 26.2.1887
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=135916&conversationId=8

Kummitusjuttu - Turun lehti 30.4.1887
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=280011&conversationId=17

Yksi henkilö kuoli pallosalaman voimasta Heinäveden kirkon palon yhteydessä - Savo 12.7.1887
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=277611&conversationId=17

Omituinen ihmelapsi - Turun lehti 19.7.1887
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=280045&conversationId=53

Mahdollinen pallosalama - Wiipurin sanomat 13.9.1887
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=299327&conversationId=23

"Kummittelua" Edisonin luona - Sanomia Turusta 29.10.1888
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=232927&conversationId=21

Kuinka selvänäkö on mahdollista? - Hufvudstadsbladet 20.1.1889
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&conversationId=2&id=28954&pageFrame_currPage=2&pageFrame_currFrame=0

Merkillinen muisti 5-vuotialla ihmelapsella - Turun lehti 2.3.1889
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=291365&conversationId=51

Ajatuksenlukija - Tampereen Sanomat 26.8.1889
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=269959&conversationId=53

Outo eläin - Turun lehti 24.10.1889
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=291469&conversationId=2

Salaperäinen kummitus - Wiipurin sanomat 29.11.1889
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=2&id=260531&conversationId=49

Kummitusjuttu - Turun lehti 2.1.1890
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=291633&conversationId=2

Ruotsin paraseurasta - Finlandia 8.2.1890
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=266405&conversationId=14

Hengistä ja aaveista - Wiipurin Sanomat 22.2.1890
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=260906&conversationId=9

Buddhalaisuus ja teosofia - Päivälehti 3.7.1890
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=218008&conversationId=19

Pallosalama tappoi erään Ville Lappalaisen Iisalmessa - Turun lehti 8.7.1890
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=291722&conversationId=2

Kummallinen hirviö havaittu Sortavalassa - Savo 26.7.1890
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=278554&conversationId=5

Eräs henkinäky - Tampereen Sanomat 15.9.1980
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=270274&conversationId=3

Kuumia lähteitä Kirnujärvellä? - Turun lehti 7.2.1891
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=mq&pageFrame_currPage=3&id=291963&conversationId=2

Hakemistot

Ajatustenluku
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=directory&id=2154

Merkittävämpiä luonnontapahtumia ja ilmiöitä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=directory&id=3574

Mytologia, taikausko, taikuus ja ennustaminen
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=directory&id=2152

Spiritismi
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=directory&id=2153

Vapaamuurarius ja veljeskunnat
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=directory&id=2150


Käynti maahiaisissa (1949)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=139&a=1538

Radion ja television telepatiakokeet (1952, 1967)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=139&a=1573

Ufot ystävällismielisillä asioilla (1957)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=139&a=873

Lentävät lautaset -kerho Porvoossa (1962)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=240&a=1091

Ufotutkija vierailulla Suomessa (1967)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=240&a=2067

Jorma Elovaara Vesimiehen ajassa (1967-1970)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=30&t=314&a=2707

Aikamme uskomuksia (1970)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=139&a=2768

Uri Geller puheenaiheena (1974)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=139&a=1590

Onko rock saatanasta? (1986)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=452&a=2381