IRC-Galleria

So, take a look inside the show
or you will never know

the day when I died
.. was also the day I started to live

Before my death
I walked on earth
I saved my last dance
with the girl
I fell in love with the first glance
She had a red hair
and boys all over her
but I didn't care
just wanted to be with her

then came summer
oh, my favourite season
and the day of my solution
I jumped in the water
wearin my pack made from leather
.. after that I found my losted heaven

One morning I just noticed
that I had woke up next to wrong lady
the right one was downstairs sleeping on a lousy couch
Afterwards at the time of my downfall
When everything was so hard, I saw her on the hall
Her mysticaly smiled face lighted the room
She took my hand and looked me in the eye
I knew that I'm going to be on my heaven soon

Many turns in our road
bumbs are trying to slow our way
and the gas is running out
we're feeling dizzy
and you seem to lost your powers to continue
and endless road goes on..

Can you see the moon?
We'll get there soon
my honey, don't be afraid
We'll make it someway
Hold on, we'll die another day

Your eyes don't stay open
in this freezing night air
I wrap you around my jacket
I kiss you on a cheek and caress your hair
Now I run until the sun shines again..

Voi helvetti minkä menivät tekemään. Mut nii paljo tulee kuiteki kyselyitä tuosta, ni pitää väsätä jonkulaine info.

Elikkä en ole tuota pukua mistään ostanut, vaan itse tehnyt kaavoista lähtien. Puku on tehty tekonahasta. Sakset tein vaahtomuovilevylle piirtämällä ja leikkaamalla. Maalasin sakset erikoismaalilla, jolla sain aikaiseksi metallisen vaikutelman. Työtunteja meni yhteensä vajaa 150 ja rahaakin jonku verra materiaaleihin. Penkkareissa ei tullut kylmä ja karkkien heittäminen onnistui, koska sain sakset roikkumaan takin reunoille.

Tuo kuva on muokattu snadisti tummemmaksi, joten kaikki yksityiskohdat eivät näy ja kasvot, sekä silmien maskeeraus näyttää tummemmalta, mitä oikeasti olikaan :)

Kiitos äänestäjille!
.. niin ja kiitos kaikista kommenteista.. yritän vastailla niin paljon, ku kerkeen :)

Ikävä ei katso aikaa tai paikkaa, eikä se vaadi pitkää aikaa tullakseen. Nää on jotku kaua aikaa sitte kirjotetut lyriikat.

Where can I go?
Must I get through?
When I was trying to leave you behind
I noticed, you were just good to me
That's what I'm trying to justify
hoping that you won't pass me by

Everyday and tomorrow
I will miss you
Everything I would do
to get a chance to kiss you
in our Roseland
So hard I was trying
Tomorrow I'll be crying
You can't be hiding (can you?)

And yes, I will
escape from this thrill
I know, I'm so far away
but you've my heart to stay
Should I walk back into night
Maybe I'm too tired to fight
Will I ever find a place to hide

Anymore I won't fall
Should I take a last call?

Everyday and tomorrow
I will miss you
All I need right now
is chance to kiss you
forever in my land
So hard I will try
Maybe tomorrow I cry
No matter where you hide (Where you hide?)

I found a poem
it's a very beautiful one
sensitive and wonderful
It's not a movie
or nothing like that
but atleast it's not
a product of my imagination

Something real
Something pure
It makes me smile
even after the prologue

My memories of different life
are already so far away
You know the feelings of mine
just one word you need to say
and I'm there right a way

Soundtrack has gone
After the last track
I need something more

Something real
Something pure
This makes me smile
even after the prologue

This poem is like song without the lyrics
Please, let me make it complete

Heh, aloin lukee historian kokeesee ja sielt välist löyty mun kirjotus, mikä on kirjotettu hissan tunnilla joskus enne jouluu.

Sentences don't make sence
Words ain't enough
It's just so hard to tell how I feel for you
for me, this is something new
and I think you know it too

You're the song of my life
telling the story of a boy taking another dive
time after time
You're the song of my life
the beautiful part in me
let me show thee
how you make me feel

Dream, which means more than life itself
to be in this endless moment for a moment
Take my hand, jump to my arms
Tomorrow we can fly to the mars
Together sleeping this lifetime dream

for you I will
and my love is for you
I really know it
and I think you know it too

You're the song of my life
Chords of yesterday
combines with harmony of tomorrow
and there will be a new day
You're the song in my life
and music is all in me
Can I show you
how you make me feel?

Oli herra king kong. meni
maahan hong kong.tapas neiti
sing song.veti alas
kalsong.pani väliin kondom.
kondom meni ving vong.
syntyi pieni ping pong, made
in hong kong

Jiihau, onpas elämä mukavaa.. (Oliks tää se mun repliikki?) hmm ja olipa taas viikonloppu.
Nyt ois teillä rakkaat saniaiset mahollisuus päästä vihersuon kumpuileville laaksoille katsomaan punaisia rollaattoreita, joita keijo ja risto kätkee toisinaan. Voitte kiertää hylsyt ja nähdä sisällön kokonaisena. Saatte oivaltaa, havainnoida ja laittaa merkille, ettei tässä maailmassa kaikki ole niinkuin eilisten normien mukaan pitäisi olla. Saattaisin puolustautua sanomalla, että olemme sopeutuvaisia ympäristömme tarjoamiin uusiin oloihin. En ole ennen koennut samanlaista median pyöritystä tälläisten asioiden tiimoilta, enkä tarvitse suksia hiihtääkseni vesilätäkön toiselle puolelle. Minulta kysyttiin, että onko joku hätänä? Ei ole tai ei ainankaan niin merkittävissä määrin, että sinun kannattaisi kuunnella siitä vielä ensi viikollakin. Saattaisin halkoa pari halkoa uudelleen ja saattaa erään pienen ja viattoman vitsauksen loppuun. Kiemurtelevatko kierot käärmeet suorassa liikkeessä? Saako paha palkkansa ja prinssi unelmiensa tytön? Voisimme palata ajassa menneisyyteen, jossa sinisessä talossaan viaton poika sai ensimmäisen lelunsa. Vuosia myöhemmin samaisen talon vieressä olevassa puistossa poika sai ensisuudelmansa. Vuosia tämän jälkeen hän koittaa löytää itsensä ennen ensimmäistä lelua, miksi? "Kirjat ovat tehty luettaviksi" -sanovat viisaat ihmiset. Enhän ole viisas, mutta mitä jos toinen pitääkin niiden selailusta. On kiva lukea otsikot, poimia itselleen tärkeitä lauseita, rakenteita, sanoja, katsoa kuvat ja hymyillä kun voi samastua kuvassa näkyvään ihmiseen. Kokonaiskuvan rakentaminen on mukavaa ja vaivalloista, mutta silti se täytyy tehdä. Ethän juo nestettäkään, ennenkuin tiedät mitä se on. Ihan joka asiassa kokonaiskuva on merkittävä asia. Tarvitaan aikaa, jotta voi palata taaksepäin. Tarvitaan huominen, jotta voi mennä eiliseen. Vaikka olenkin impulsiivinen, tarvitsen silti aikaa, ennenkuin ryntään asioihin. Silti tarvitaan reaktioita, jotta pääsen syvemmälle kokonaisuuteen. Eleet, ilmeet, liikkeet kertovat parhaimmillaan kaiken, joten kaikista asioista ei aina tarvitse puhua. Ymmärräthän ulkomaalaisen peukalon näytön hyväksyvänä eleenä? Miksi asiaan pitäisi vielä löytää yhteinen puhuttu kieli?? Näillä pituuspiireillä ei aurinko aina paista, mutta näin kevääseen päin mentäessä se alkaa näyttäytymään enemmän. Tuohan se lämpönsä lisäksi myös tärkeää d-vitamiinia ja jonkinlaisen hohdon laakson asukkaille. Uutta kiiltoa rollaattoreihin as they say. Tämä suo on aivan metsän laidalla. Menen usein itsekseni kävelemään metsään, josta melodiat kantautuvat päähäni mahtipontisella voimalla. Saatan viettää monta päivää viikosta kokonaan siellä ja yht'äkkiä kaupunki haluaa kaataa metsäni, koska tuleva moottoritie tulee kulkemaan siitä. Se moottoritie tuleekin olemaan kohtalon ja sinnikkyyden yhtymiskohta, jossa kukaan ei ole turvassa. Voimme körötellä kahtakymppiä tai hurjastella kolmeasataa radio-ohjattavalla trailerilla. Voithan lentää lentokoneessa ja tiedät ihan varmasti, että se kone tulee alas. Yhtälailla tämä tie tulee viemään eteenpäin. Katselin vanhoja kuvia, joissa vaaleahiuksinen poika soittaa syntymäpäivälahjaksi saanutta rumpua viaton intohimo silmissään. Voiko sen vielä saada takaisin? Olisi mahtavaa olla tietämättä maailman pahuudesta. Kaikki olisi puhdasta ja aitoa, eikä tarvitsisi tämänkään vertaa ajatella mitä joku toinen ajattelee. Humppaveikot oli fiksuja ihmisiä, kun tajusivat, ettei ihmisen aika ole rajaton. Voimme ajatella, että olemme alkutaipaleella pelissä, jota emme edes hallitse. Tosiasiassa eilinen saattoi olla jo viimeinen hetkesi. Levitä siis siipesi, äläkä kerro asioista liisoille. Liisat ovat siitä mielenkiintoinen kansa, etteivät aina ihan ymmärrä toisia ihmisiä. Muistakaa jakaa viljanne oikein, matka on kuitenkin kesken ja edessä on raskas osuus ennen kevätauringon tuomaa lämpöä. Kiitän, kumarran, toivon etten ole loukannut, enkä satuttanut ihmiskuntaa, enkä sen timantteja.. varsinkaan sitä suurinta.


Enter my mind - it's on sale
Only empty shell between two realitys
Now it's easy
Just come and see my wounded thoughts

Having fun on troublemakers shoes
Yeah, she must have good news
Taking part on unhuman race
no winners, it's the case

It must have been easier
without being wanted
It must have been like a dream
to live only with the cream

Enter my mind - it's gone
Only a broken shell on a bedroom floor
Now it's your name
just come and whisper it in my ear

Now when you're hear
Stay for a moment
Let me show
How much you really mean to me
now, forever and after

<3

Ilman sinua
olen vain sonaatin puuttuva osa
ja nimeni sen viimeinen sana
Runo kuolee, tunne säilyy
Pakkasessa teksti häipyy
kuin etelän lintu
mutta sisältö aidoin
on lukittuna sydämmiimme