Kuva elokuvasta Memento. Elokuva käsittelee muistin hataruutta omalla, erinomaisella tavallaan.
Tässä on valokuva, jonka olet luultavasti nähnyt useampaan otteeseen.
Kuvassa tuntematon mies seisoo panssarivaunun edessä Tiananmenin aukiolla, jonne panssarivaunut saapuivat hajottamaan valtavat mielenosoitukset. Jos ylläolevaa valokuvaa ei olisi näkyvillä, olisimme luultavasti joka tapauksessa piirtäneet tämän valokuvan mielessämme, panssarivaunuineen ja mielenosoittajineen.
Yksi muistimme suurimmista ongelmista on se, että se ei toimi kunnollisesti suoraviivaisen kommunikaation vallitessa. Aivomme järjestelevät informaatiota sillä tavalla, että samankaltaiset asiat löytyvät toistensa läheltä. Tämä tapa on hyödyllinen siinä mielessä, että mitä tahansa aistiärsykkeitä kohtaammekaan, olemme kykenemäisiä kaivamaan muistoistamme erinäisiä, näihin ärsykkeisiin liittyviä asioita hyvinkin nopeasti. Jos joku esimerkiksi huutaa ”Tulipalo!”, niin ajatuksemme välittömästi täyttyvät lukuisilla asioilla, jotka assosioimme kyseiseen sanaan: Vesi, palosammutin, juokse, paniikki, pelasta itsesi.
“Naiset ja lapset…sitten jossain vaiheessa.”
Ongelmana tässä järjestelmässä on se, että sitä on todella helppo manipuloida. Vääristelemällä tiettyä ärsykettä – vaikkapa valokuvaa – voimme huijata aivoja muistamaan jotain tapahtumatonta, kunhan vääristymät ovat samankaltaisia asialle, joka olisi voinut tapahtua. Tai ehkäpä olisi parempi sanoa, että vääristymien tulisi olla samankaltaisia asialle, jonka olisi pitänyt tapahtua.
Katsotaanpa vielä kerran aiempaa kuvaa, joissa oli panssarivaunuja, lauma mielenosoittajia ja panssarivaunujen edessä seisova mies.
Mielenkiintoista kuitenkin on, että mielenosoittajalaumaa ei ollut tuona kyseisenä päivänä. Mielenosoittajat oli photoshopattu kuvaan.
Kokeet osoittavat, että kun ihmisille näytettiin vääristelty kuva, he tulivat todennäköisemmin muistamaan väkijoukon olevan mukana kaikilla aikaisemmilla kerroilla, jolloin olivat valokuvan tai videon tapahtumasta nähneet, vaikka väkijoukko ei todellakaan ole koskaan ollutkaan kuvassa. Sama päti myös vanhempiin ihmisiin, jotka ovat voineet nähdä valokuvan tuhansia kertoja aiemmin elämänsä aikana. Vaaditaan vain yksi uskottava lisäys tai muutos, ja koko alkuperäinen muisto on uudelleenkirjoitettu.
Slate.com havaitsi saman asian; käyttämällä yksityiskohtaista järjestelmää, jonka avulla ihmislle näytettiin tekaistuja valokuvia ja kysymällä, muistavatko ihmiset näitä tapahtumia, huomattiin että 15% tutkimukseen osallistuneista ihmisistä ”muisti” tekaistujen kuvien olevan aitoja. Kysyttäessä näiltä ihmisiltä, muistivatko he tapahtumaa kuvan sijaan, jopa 68% ihmisistä muisti tiettyjen tapahtumattomien asioiden tapahtuneen.
Aivomme siis väärentävät muistoja spontaanisti, mikäli joku näyttää tekaistua kuvamateriaalia. Ihmiset voisivat siis helposti manipuloida kuvaa kuuluisasta mielenosoituksesta ja lisäillä mielensä mukaan väkijoukon hallintaan erikoistuneita poliiseja ja väkivaltaa, ja muut kuvan näkevät ihmiset vannoisivat voivansa muistaa täysin hatustatemmattuja asioita näistä mielenosoituksista. Sillä ei ole väliä, että kuvamanipulaatio on yhtä vanha keksintö kuin valokuvat itsessään. Hyvä väärennös pystyy juurruttamaan itsensä muistiimme, jopa alkuperäisen version päälle.
JATKA OSAAN 5 TÄSTÄ
