Kuulemma en edes yritä tarpeeks et mun olo paranis...sit yks mun luulemani kaveri laitto mul viestin, mikä alkoi, et "vitun ääliö..." se siitä kaveruudesta, vaikka vaan apua pyysin... sitä en enää tee...kaiken pahan taidan sisälläni pitää...kaiken keskellä niin yksin!!! Ei kukaan kuuntele...Koskahan edes jonkinmoisen tasapainon elämäs saavuttais vai liekö sellaista koskaan tulla?? Sitä vaan haluis olla onnellinen ja jaksaa päivästä toiseen....
Oli jo heti aamust ihme levoton olo...kauheis täpinöis, kädet täris...naapuriin menin istuskelee kahvil ja ku jutella sai ni olo rauhottus. Mahtaaks johtuu ku viikonloppu lähestyy ;=) viime viikonlopun rauhallisest koton ni tulee olo, et johonki liikenteesee pitäis pääst!!
Nyt on paikat kipeenä...heh...kaipa ku tämmönen urheiluun tottumaton alkaa yht äkkii rehkii ni se tuntuu...mut mahtavaa oli pelailla ja ens viikol uudestaa :=) nii ja huomasin, et oli kunto laskenu...osastol maannu syksyn eikä senkään jälkee oikee mitää tehny, mut ny se asia korjaantuu!!!!