"Suomessa kriisiterapia tarkoittaa vähättelyä. Poika tulee kotiin käsi murtuneena. Isä sanoo, että samanikäisenä häneltä katkesi käsi ja jalka amputoitiin, helpolla pääset, hemmoteltu kakara.
Suomalainen isä olisi hoitanut tämän tsunamikriisin sanomalla hukkuneensa samanikäisenä jo viidesti. Jos suomalaislapsi kertoo isälleen juosseen kolme kilometriä, on isä samanikäisenä juossut 30 kilometriä, selässään kivireppu ja 95:n lihavan pikkuveljen eväät, pikkuveljet roikkuivat perässä pyörättömässä kelkassa. Ja ukki teki saman venäläisten ristitulessa, ja kivet rikkinäisessä repussa olivat kuoletettavasti myrkytettyjä."
"Jos ruotsalainen ihastelee kaunista taloa sanomalla: "Oj, oj, vilket härligt hus!", eli voi kuinka ihana talo, niin Suomessa murjaistaan, että "Vittuakos ne ton tönön on tuohon veronmaksajien rahoilla rakentaneet."
Kirja kertoo kansallisuustransusta. Suomalaisesta miehestä joka on kyllästynyt olemaan suomalainen ja olisi mieluummin "moderni ja pehmeä" ruotsalainen.