Joo sinne sitten huhtikuun alussa :) Mitäköhän siitäkin taas tuleepi *heko heko* Juu oli nuo talvikisatkin.. voin sanoa että ehtii oulun matkalla jo takapuoli puutua, eli istumista sellanen 9 tuntia suunta...
Siistii lueskella omia kirjoituksiaan... tulee mieleen et jos noi olis kirjoitettu peräkkäisinä päivinä niin olisin skitsofreenikko tai jotain... En kyllä enää ihmettele että mielenterveys on nykyään harvinaista... elämä tekee sairaaksi!
"Toiset päivät ovat pahempia kuin toiset, kyllä sen ymmärrän... Kovin paljon on myös itsestäs kiinni miten tämänkin kuvan värität..." Aina ei oo helppoo... Joskus joutuu miettimään asioita, joita ei edes halua ajatella...
Hävettää ettei oo tullu mitään kirjoteltua, mutta on niin kiirettä pitänyt että on ehtinyt nauttimaan tarpeeksi koulun jälkeisestä vapaa-ajan viihteestä. :D
No ainakin nesteytys pitäisi olla kunnossa tän viikon osalta... Kiitokset kaikille jotka auttoivat joko tarjoamalla juomaa tai olemalla vaan seurana :D
Elämä on yksi suuri viidakko... Milloinkaan ei tiedä astuuko seuraavaksi leijonan kitaan vai tuleeko suuri sarvikuono ja tallaa päälle... Ja välillä tuntuu että eläisi Jumanjissa ja kaikki olisivat sinua vastaan.
Mutta, uskomatonta kyllä, aina voi nähdä ihanan perhosen ja ihastua sen hauraaseen kauneuteen. Vaikka sen näkisikin vain pienen hetken. Vaikka sen jälkeen tulisikin paha lintu ja söisi sen suihinsa. Mutta niin se elämän kiertokulku vain menee...
Elämä on ja elämä opettaa.
Miehet on sikoja, ja mä en jaksa olla enää eläinrakas.
Miksi luottaa muihin kuin itseensä? Miksi luottaisi edes enää itseensä?