IRC-Galleria

:(:( :( :( elämä on kurjaa yksin .

Tylsä elämä.

Tyttö ja poika kävelivät rannalla, musiikki soi ja aallot osuivat
rantaan. Hiekka oli lämmintä ja jalat paljaina. He kulkivat hiljaa
käsikädessä. Aurinko jätti heidän varjonsa kuvat maahan, varjot
lähenivät toisiaan ja kädet kietoutuivat toistensa ympärille, huulet
koskettivat toisiaan ja hetki tuntui aivan mahtavalta.

Pois unohdukset,
armahdukset,
anteeksiannot

Näinkö rakkauttasi
minulle vannot?

Pois rakkaus,
hellyys,
ystävyys

Jäljelle jää
vain yksinäisyys

Pois unet,
unelmat -
omat maailmat -

Vain vakavana
mua rakastat

Pois vapaus,
nuoruus,
ihmeet -

Esiin ne tuo
turhat kyyneleet

Pois sydän,
sielu
ja maailma -

Miten voin rakastaa sinua?

Pois

minä katoan

pois

minä hajoan

pois

pimeyteen vajoan

pois niin kauas pois

Pois kyyneleet,
suolaiset helmet nuo.

Mitä ne muka sulle tuo?

Yksinäisyys
Kylmää mahlaa sisukset täynnä
kuin jään alle olisit sukeltanut
talvi säällä.

Väsymyksen painot silmiä painaa
uneenko mielesi kuitenkin kaipaa?
Yksinäisyys koskee kaikkialle
ei jätä tilaa edes yhdelle
kivuttomalle paikalle.

Jaksanko huomenna nostaa pään?
En tiedä miten huomenna käy,
löydänkö itseni alta jään.

Ystävilleni
Jos menettäisin sinut,
yhtäkkiä,
olisiko se viimeinen kerta?
Jos kaikki muuttuisi,
hyvä,
ei aina tarvitsisi parempaa toivoa.

Minulla on niin paljon unelmia,
yhdestäkään en aio luopua.

Jos kaadun maahan,
lyötynä,
nostaisitko minut selkääsi?
Jos sinä olet enkeli,
ystävä,
kannattaisitko minua siivilläsi?

Minulla on teitä niin vähän,
tekisin kauheita,
jos yhdenkin teistä menetän.

Taivaaseen,
sinne jonnekin,
rakennamme oman pilvilinnan.
Toivoen, että siellä kanssasi ikuisesti asuisin,
ja joskus sateisena iltana kuiskaan:
"Rakastan"

Olet minulle rakas,
liiankin,
olet niin hauras.
Pelkään, että katoat
kuin vedenpinnan kuvajainen,
jos vain hipaisenkin sinua.

En tahdo menettää

Kun yksinäisyys jälleen mieltäni kolkuttaa,
oven avaan ja tervetulleeksi toivotan.

Miksi itken taas? Miksi yksinäisyys mua rakastaa?
Miksi toivon kaiken ympäriltäni katoavan?

Kun taas uusi päivä alkaa paistaa,
minulle se on vain uusi eilinen.

Miksi elän näin? Miksi päivät toisiaan muistuttaa?
Miksi toivon, että tieni päässä näen pimeän ikuisuuden?

Olen ainoastaan unelmien avulla lentänyt,
tähän päivään jymähtänyt.
Elän sen aina uudelleen,
yöni nukun ja taas herään yksinäisyyteen.

Kun toivoo itselleen jotain mahdotonta,
kääntyy harhaan ja joutuu kulkemaan pitempään.

Miksi itken taas? Miksi yksinäisyys tuhoaa unelmia?
Miksi toivoo jotain sellaista, jolla ei voi ylentää sydäntään?

Kun katsoo syvälle peiliin,
näkee itsensä sisinpään.

Huomaan: Ei pidä sortua mahdottomuuksiin,
sitä yksinäisyys haluaa: johtaa toivoni pimeään.

Miksi itken taasÂ… ?

miten voit joka aamu katsoessasi peiliin
vain hymyillä omahyväisesti
vaikka tiedät mitä teit
tiedät, mitä teit mulle

miten pystyt elämään ittes kanssa
vaikka tiedät mitä teit mulle
tiedät mitä teit

pahoinpitelit mun tunteet
raiskasit mun sydämen
rakastin sua
mut sä heitit mut pois

älä katso mua noin
älä murhaa mua läsnäolollas
tiedät että välitän susta vielä
vaikka tiedät mitä teit mulle

sun äänes lävistää mun sydämen jälleen
koska sä tiesit mitä teit
sä tiesit

pahoinpitelit mun tunteet
raiskasit mun sydämen
rakastin sua
mut sä heitit mut pois

se oli susta hauskaa
leikkiä mun tunteilla
näytellä kiinnostunutta
ja romauttaa mun unelmat kasaan

sä tiesit mitä sä teit

painat sormesi vasten
kyynelistä kosteita
poskiani ja pyyhit surun
kauas pois, silloin tunnen
tutun tunteen, joka vie
meidät takaisin taas
yhteisiin hetkiin,
yhteisiin unelmiin, näiden
seinien sisälle, pyydän,
palaisit kotiin rakas

Aina yksin, aina sydän syrjällään