IRC-Galleria

Me käymme joulun viettohon
taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme
me hopein, kultavöin,
vaan muistammeko lapsen sen,
mi taivaisen tuo kirkkauden?

Turhuuden turhuus kaikki on,
niin turhaa touhu tää;
me kylmin käymme sydämin,
laps' sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat,
Laps' —tyhjät kätes ihanat.

Tänään oli sit Antin onnenpäivä. Se pääsi kierteleen mun kanssa meidän sukulaisia ja tuttavaperheitä. Serkkulassa oli kissoja jotka tuhosi mun farkut. Ei siitä enempää. Kummipoikalassa oli riiviöitä kaksi kappaletta. Valtteri 1v ja Ella 2,5v <3 Ella oli jo aamusta uhonnut että "Sitkun se Antti tulee ni mä meen tänne nurkkaan piiloon, tai ainaki verhon taakse!". Ehdittiin olla ehkä kaks minuuttia niin Ella esittelee lelujaan ihan onnessa. Että sellainen piiloutuja. Todettiin että joka kerta kun käy kylässä jonkun lapsiperheen luona, lykkää omaa lapsien hankintaa ainakin viidellä vuodella. Mutta kivoja hirviöitä ne on <3

Saatiin muuten A:n kanssa joululahjaksi Valtterin tekemiä pipareita <3 ::)

KAUNEIMMAT GOES KAPAKKA.

Oltiin tosiaan laulamassa kauneimpia joululauluja erinäisissä valkeakoskelaisissa kapakoissa. Jyris, Wanha Mestari ja Fransu kierrettiin eilen. Oli niin parasta. Tai aitoa, se ehkä on se sana. Meitä oikeasti odotettiin sinne. Ihmiset tuoppiensa ääressä lauloi meidän kanssa toivelaulujaan, tai tyytyivät vain kuuntelemaan. Kyyneleet poskilla porukka kertoi jouluistaan. Vähän erilainen tunnelma kuin kirkossa istumassa pyntättynä soittokunnan soittaessa. Vaikka samoja lauluja oli. Oon ehdottomasti inessä jos ensi vuonna on mahdollisuus lähteä mukaan.

Illan paras kommentti:
JUMALAUTA, PAPPI SYÖ PIPARIA BAARISSA, MÄ KÄÄNNYN ISLAMIIN.
:D

"Hei me ollaan nähty jossain!"

Aijaa. Eilen tosiaan juhlittiin Lauran synttäreitä, tuli ihan jotkut lukiobileet mieleen? Kelan alakertakaan ei oikeastaan ollut muuttunut miksikään. Eikä vanhat koulukaveritkaan, jotka muuten kaikki asuu nykyään jossain ihan muualla kuin pitäisi. Itse juhlapaikalla istuttiin samoissa porukoissa kuin aina ennenkin ja pohdittiin elämän epäolennaisuuksia. Edelleen saunassa vaihdettiin illan parhaat jutut.

Jatkettiin Bdogiin laulamaan karaokea, ja se ei ollut kaunista. EppuNormaalia ja MörriMöykkyä, hyvä Sönkkö! Mun käskettiin laulaan hevi-karaokea, lupasinkin tehdä niin sitten kun osaan niistä biiseistä edes yhden. Onnela oli yhtä onneton kuin ennenkin. Reilun vuoden aikana oon vieraillut kyseisessä paikassa kolme kertaa, ja aina siellä on samat ihmiset + vaihtuvat keski-ikäiset vaaleanpunaisissa kauluspaidoissaan. Veera tarjosi vissyä ja juoksin limakasoja karkuun. Parasta.

Ainiin. En muuten ole Vappu Pimiä, en ole Big Brotherista, en ole Idolsista, en asu naapurissasi, enkä ole laulanut kanssasi karaokea. Näiden kaikkien väittämien esittäjät olivat illan aikana paikalla. Kivaa.


Enkä edes luonut himokkaita katseita tuntemattomiin poikiin, vaikka ne oli niin Niinalle väittänyt.

Katoin muuten työkkärin ilmoituksia. Haettiin lähihoitajaa yöpäivystäjäksi jonnekkin kuntoutusjuttuun. Työvuoro klo 22-07, ja koko ajan saa nukkua, häly tulee puhelimeen jos tarvetta on. Sit himpeen.
Voi vide toi olis mun työ.

Äiti sanoo etten saa sanoa Anttia reppanaksi, koska miehet kuulemma kärsii siitä.
Mutta mikä muu on ihminen joka ei osaa kihartaa lahjanauhaa?

Jepa. Oon viimeks ollut baarissa varmaan joskus syys-lokakuussa. Perjantaina asiaan tulee muutos ja Lauran synttäripäivät. Paree olla kivaa. Yhteenkään kännipuheluun en herää keskellä yötä, vaan terrorisoin itse niillä pahaa aavistamattomia kavereita. Ha.

Toivon joululahjaksi daimongeja ja ponin.

Tämän päivän työtunteja takana reilu yhdeksän, edessä vajaa viisi.
Selkä sanoo poks about nyt.

Mä en halua olla töissä enää
mä en ikinä riitä
Mä raadan ja raadan mut kukaan ei nää
kukaan ei kiitä

Mä haluun naimisiin
mä haluun koiran ja talon kukkuloilta.