IRC-Galleria

Voi vide. Oon kolme päivää kuunnellut kasiluokkalaisten kanssa SOTE-RÄPPIÄ. Soi päässä. Ja vielä kaksi päivää jäljellä. Huh. Enkä ees muista kuin pätkän enkä siitäkään kaikkea. Kiva.

Duunii riittää
ja varaa mistä valita
Mut joka tapauksessa se on ihmisten parissa
Niin junnujen, vanhusten tai sairaiden
Tai invalidien ja mielenterveyspotilaiden
Sulle jos sä haluut saada aikaan hyvää
Jos sä haluut auttaa ja jos sullon iso sydän
Hanki paperit sisään ja Tavastiasta taidot

Minä olen kova ylipuhumaan
tiedän miten ihmisille sanotaan
asioita joita ne tahtovat kuulla

Sinä olet sillä tavalla niin viaton
että uskot aivan kaiken mitä minä sanon
sinä uskot jos kerron että oot kaunis

Ja se on totta, enhän minä valehtele
mutta paljon on kiinnostavampaa se
miksi minä sen sinulle kerron

Älä tee minun kanssani mitään sellaista
jonka voisit säästää siihen
kun sinulla on tyttö jonka todella tahdot
Älä tee minun kanssani mitään sellaista
jonka voisit säästää siihen kun
sinulla on tyttö jota todella etsit

Ja sinulla on tyttö joka nimesi muistaa aamulla.

Oon muuten niin rehellinen etten kuseta ees koiraani.

Uuh on ollut kiva lomaloma.

Torstaina oltiin Lauran kanssa vähän pyöräilemässä. Seitsemän kirkon pyörälenkki! Kierrettiin kyllä vaan neljä; Koski, Metsäkansa, Akaa ja Sääksmäki. Matkaa tuli maratonin verran eli 42 km! Mikäs siinä polkiessa kun aurinko paistaa, pyörä kulkee ja on hyvää seuraa. Loppumatkasta alkoi kyllä jo väsymys painamaan, sen huomasi juttujen heikosta tasosta. Sääksmäki-Valkeakoski akseli meni täysin kikatellessa. Haalin tämän kesän ensimmäiset rusketusrajatkin tältä retkeltä! Ja. Voitin arvonnassa pyöräilykypärän. Kyllä kannatti.

Perjantaina oltiin vähän shoppailemassa Johkun ja Niinan kanssa. Tavoitteena löytää Hannalle hamonen. Ja kyllähän se löytyikin, kipeäksi joutui itsensä maksamaan, enkä edes saanut sitä ihaninta boleroa minkä olisin halunnut ;< Hei myyjät, bolero 100€, herätkää jo. Ei mun äitinkään kukkaro pohjaton ole. Illalla menin seurikselle nuorteniltaan, oli ihan mielenkiintoista :) Mutta ei ollenkaan huonolla tavalla! Kivaa oli. Tuomon ja Iinan kanssa jäätelöllekkin mentiin vielä, vaikka Niinan kanssa vaan syötiin koko päivä :o Ei ole helppoa.

Niinan kanssa meillä oli tänään talkoot! Ensin roudattiin kottikärryillä homeinen keinutuoli Niinalle (kyllä, ihmiset tuijottivat) ja ruvettiin hommiin. Niina purki pyöränsä niin pieniin palasiin ettei enää itekkään tiennyt mistään mitään, ja mä hinkkasin maaleja irti keinutuolista. Terapeuttista. Oli mainiota, kun soiteltiin Niinan isukille melko tauotta.
"Moooi. Miten pyörän ketjut saa irti? Me ollaan purettu koko pyörä eikä niitä vieläkään saa pujotettua pois. Ai ketjulukko? Siis onko tässä sellanen?"
"Mooi taas. Ei tää aukea. Ai ruuvimeisselillä? Ok."
"Mooi. Onko pyörän ketjut kalliita? Ai ei. No ei sit mitään."
-Mä haen vasaran.

"Jeesus katsoi opetuslapsiaan ja sanoi:
-Autuaita olette te köyhät,
sillä teidän on Jumalan valtakunta.
Autuaita te, jotka nyt olette nälissänne:
teidät ravitaan.
Autuaita te jotka itkette:
te saatte nauraa."

(Luuk. 6: 20-21)

Aamulla klo 8.00, 2 sekuntia heräämisen jälkeen.

L: Nyt on kyl biologinen kello kohillaan.
H: Olisko lapsentekoaika?
L: Ei. Kun heräsin ennen kelloa.
H: No just.

Matikkaa <3

http://www.learningplanet.com/act/mayhem/index.asp

Ammattikoulun matikkaa <3

http://www.konstverket.se/spel/tang/demo.html

Löysin Muumikirjasta tekstin joka kertoi niinasta <3 Taisiis tässä kirjassa Jääkuningatar jäädytti katseellaan pienen oravan kuoliaaksi, ja hautajaisissa Tuu-Tikki lauloin tän laulun. Jos niina kuolee ennen mua niin tää on sit muistokirjotus :'>

Se oli pieni orava,
vain hyvin pieni orava
ja pieni oli järki sen.
Se lämmin oli, karvainen
nyt on se kylmä kokonaan
ja jäykät pikku jalat on.
Vaan silti sillä vieläkin
on maailman kaunein häntä.

<3

Nyt kuulkaa, kurjat, piilevät eläimet pimeyden,
te jotka veitte auringon ja toitte kylmyyden:
nyt aivan yksin olen, jalkojani väsyttää,
saan turhaan ikävöidä laakson puiden vihreää,
vaan muistan meren aallot ja kuistin sinisen
ja lumessa kauheassa nyt elää tahdo en!

-Kunhan minun aurinkoni tulee esille ja katsoo teihin, niin saatte nähdä miten hupsuja te olette, Muumipeikko huusi välittämättä enää panna sanojaan runomittaan.

Silloin asun auringonkukassa
ja makaan vatsallani lämpimällä hiekalla
ja kaiken päivää saa ikkuna olla auki
puutarhaan ja mehiläisiin päin
ja kohti kirkkaansinistä taivasta
missä on minun oma
appelsiininkeltainen aurinkoni!

-Muumipeikko kirjassa Taikatalvi