IRC-Galleria

Minulle oli jostain tarttunut termi “järkivihreä”, mitä pidin todella hyvänä kuvauksena omista ympäristöarvoistani. Olen suhtautunut aina pelon ja halvennuksunnan sekaisin tuntein erilaisiin fanaatikkoihin, jotka tuntuvat laput silmillä ajavan omaa asiaansa kuulematta muita perusteita.

Iltalehden kolumnistin Aarno Laitisen sanoin:

"Ympäristöaatteesta on tullut moderni uskonto. Siinä on samat ainekset kuin kristinuskolla alkuvaiheissaan. Molemmat pelottelevat maailmanlopulla, molemmat lietsovat ihmisiä synnintuntoon ja molempien ydinjoukon muodostat marginaaliryhmät."

Erilaiset ääriliikkeet ja niiden järjenvastaiselta tuntunut toiminta on saanut minut pahimmillaan vastustamaan ympäristönsuojelua, koska en missään nimessä halunnut assosioitua millään tasolla sellaisiin ihmisiin. Esimerkiksi Greenpeacen olen huomannut liian usein tekevän suuriakin kampanjoita joko epätarkoin tai suoraan valheellisin perustein.

"Tunnetuin Greenpeace-kriitikko on aiemmin Greenpeacen johdossa toiminut Patrick Moore. Hän jätti järjestön vuonna 1986, kun Greenpeace päätti tukea maailmanlaajuista kloorikieltoa. Mooren mukaan kloorin käyttö juomavedessä on suurin saavutus yleisen terveyden historiassa ja pitää sitä välttämättömänä terveydelle. Mooren mukaan hänen kollegoillaan ei ollut lainkaan tieteellistä koulutusta, ja hän onkin arvostellut Greenpeacea tieteellisen objektiivisuuden hylkäämisestä."

Kun itse tietää (tai luulee tietävänsä) objektiivisesti, faktoihin perustuen jonkun asian olevan näin ja toinen tulee väittämään jotain muuta, uhkaillen lähes uskonnollisella kiihkolla (ja uskonnollisin perustein) on hyvin vaikea uskoa mitään muutakaan kuulemaansa.

Otetaanpa esimerkki, seuraava teksti on Greenpeacen blogista:

"Jostain syystä järkivihreä ei kuitenkaan aseta ydinvoiman mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjumisessa mihinkään mittasuhteisiin. Ydinvoimaa lisäämällä voitaisiin saada aikaan alle 5 prosenttia vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista päästövähennyksistä."

Katsotaanpa asiaa Suomen kannalta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuotetaan sähköä ydinvoimalla vuodessa 22,5 TWh. Suunnilleen samansuuruinen osuus on fossiilisia polttoaineita käyttävillä tuotantolaitoksilla (suuri osa lauhdevoimasta, sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta). Päästöillä mitattuna energiateollisuus tuottaa noin kaksinkertaisen määrän kasvihuonekaasuja, kuin kaikki Suomen liikenne yhteensä.

Mikäli osa fossiilisia polttoaineita sähkön ja lämmön tuotantoon käyttävistä laitoksista voitaisiin korvata ydinvoimalla ja uusiutuvilla energianlähteillä olisi sen ympäristövaikutus merkittävämpi kuin koko Suomen kaiken liikenteen lakkauttaminen. Hitusen enemmän siis kuin Greenpeacen 5 prosenttia. Näin ainakin minun logiikkani mukaan. Jos olen väärässä, pyydän tulla oikaistuksi.
En voi myöskään yliarvioida muutaman vuoden takaisen “kettutyttötoiminnan” negatiivista vaikutusta ympäristöarvoihini. Kiitos tämän ympäristöystävällisen toiminnan Suomen herkkä ekosysteemi on paikoin hyvinkin huonossa jamassa, kun sadat, osittain Suomen luontoon kuulumattomat pienpedot tappavat kaiken tieltään.

Näitä asioita miettiessä tekee todella mieli uskoa Aarno Laitisen hauska kommentti:

"Harva edes muistaa, että ympäristöuskonnon nykyisen muodon keksi DDR:n salainen poliisi Stasi, jonka tarkoitus oli vihreän puolueen avulla terrorisoida Saksan liittotasavallan talouselämää. Sieltä tämä Stasin luoma uskonto tuli Suomeenkin kuten tuhoisa sosialismi sata vuotta aikaisemmin."

Vaikka en koskaan ole ympäristön tietoista tuhoamista tietenkään kannattanut, niin - kiitos kettutyttöjen ja muiden fanaatikkojen - järjenkäyttöön uskovana oli minun hyvin pitkään saada mitään otetta ympäristöasioista. Pikkuhiljaa olen alkanut - taas objektiivisuuteen vedoten - kuitenkin nähdä miten meilläkin on hyvin paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja potentiaalia järkevään ympäristönsuojeluun. Ei kukaan voi kiistää, etteikö puhtaammassa maailmassa olisi parempi olla ja asua, oli ilmastonmuutosta tai ei.

"Aluksi on päästävä ulos ideologisista poteroista. Kaikki päästöttömät ja uusiutuvat energianlähteet on otettava tarkasteluun. On tehtävä loppu ”ei” liikkeelle energiapolitiikassa. Siinä vastustetaan ensin fossiilisia polttoaineita, sitten ydinvoimaa. Lisäksi halutaan suojella metsät energiakäytöltä ja kieltää vesivoiman lisärakentaminen. Tuollaisella epä-älyllisyydellä tuotantokeinot ideologisoidaan tavoitteita – vähäpäätöisyyttä ja energiatehokkuutta - tärkeämmiksi." (Kokoomus)

Kun tätä artikkelia kirjoittaessani etsin lähdettä sanalle “järkivihreä”, vasta ymmärsin sen olevan Kokoomuksen käyttämä termi ympäristöpolitiikalleen. Joskus olen miettinyt miksi olen juuri Kokoomuksen jäsen ja minulta on sitä usein myös kysytty. En ole aina löytänyt järkevää perustetta, mutta esimerkiksi tällä kertaa sain ilokseni huomata puolueeni olevan samoilla linjoilla kuin minä itse.

"Järkivihreä energia- ja ilmastopolitiikka mahdollistaa ilmaston ja ympäristönsuojelun vaarantamatta suhteellista kilpailukykyämme. Suomi voi näyttää suuntaa miten pieni maa toteuttaa sen, mikä pitää toteuttaa myös globaalisti. Järkivihreällä politiikalla mahdollistamme myös maailmanlaajuisesti kaupallisesti menestyksellisten innovaatioiden syntymisten täällä Suomessa. Meillä on suuri intressi ja paljon osaamista. Puhdas energiateknologia voi olla seuraava vientimenestyksemme." (Kokoomus)

Onneksi pahimmat ekoterroristiajat ovat takanapäin ja tiedän esimerkiksi Luonto-Liiton aktiivien joukossa olevan (myös) ihmisiä, jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan ja nähdä asiat laajemmassa kontekstissa. Naiivina ihmisenä uskon myös Greenpeacen korjaavan ajan myötä toimintaansa. Ehkä joskus olen jopa jonkun ympäristöjärjestön jäsen (samana päivänä kuin helvetti jäätyy ja Duke Nukem Forever ilmestyy).