tiddidii. huomen uus vuosi. launosiin meen, jeejee (:
aattelin täs et kai sitä nyt jotai vois mainita tästä kuluneesta vuodesta ja tällee.
outoo et vuosi vaihtuu. tai emt, jotenki vaa. tää on ollu aika outo vuosi. iha ku
semmone "välivuosi". tai en osaa selittää mut jotenki ei oo tapahtunu mitää erikoista. paits nyt syksyllä kyllä aika paljonki on tapahtunu, nii paljo lyhyessä ajassa.
tuntu vaa ettei sitä ennen ollu oikee mitää.
tai oliha tietysti vaikka mitä. oli hauskoja tapahtumii kavereitten kaa ja oli kaikkii omii juttui mitä kukaa muu ei ymmärtäny. oli ripari, mikä tosin oli vähä pettymys erityisesti nyt jälkikäteen ajatellen. oli kesäki. oli koulua, välillä se oli kivaa ja välillä täyttä tuskaa. oli suruja ja oli aikoja ku tuntu ettei vaan jaksa. oli pitkiä öitä jollon oltii kavereitten kaa ja vaa puhuttii kaikesta mahollisesta, ehkä parasta. oliha sitä vaik mitä.
mut silti vast tos syksyllä alko oleen oikeesti jotai. ei sillä että alkuvuosi ois jotenki ollu merkityksetön, ei tietenkää. oliha sillonki vaikka mitä mut jotenki vast syksyllä sitä heräs. oon miettiny et miten se iha oikeesti on mahollista elää elämättä? en tiiä ymmärrättekö mitä tarkotan mutta siis iha ku vaa menis eteenpäin täs elämässä mut ei miettis ollenkaa et asiat vois olla toisinki.
sit syksyllä asiat vähä muuttu. nähtii ehkä vähä vaivaaki ja mihin ollaankaa päästy. uusii ihmisii ja kaikkee uutta. kouluki muuttu paljon paremmaks, siis siel oliki yllättäen kiva käydä. voin jopa sanoo et useinmite ootan kouluun menoa. niitten ihmisten takii siis. ja muutenki.
nojoo. sit on tänä vuonna ollu semmosiiki hetkii ku on tuntenu myös ittensä niin petetyks. ja turhautuneeks. on tullu uusia ihmissuhteita mut on myös kaatunu vanhoja mikä on ollu vähä raskasta joskus. mut toisaalt ihmiset ja asiat muuttuu eikä sille mitään voi.
kaikilla kai on joskus niitä hetkiä ku ei jaksais. mut jaksaa sitä kuitenki yleensä ku on vaa sitkee ja kestää huonotki asiat. ajattelee niitä hyviä.
et en mä oikee tiiä onks tää vuosi kuitenkaa ollu merkityksetön. oikeestaa ku tarkemmi miettii nii ei tosiaan oo ollu. ois vaa voinu vähä aikasemmi jo tapahtuu jotai, ois voinu tehä niin paljo enemmä kaikkii asioita tänä vuonna jos ois "heränny" aikasemmi. se on vähä turhauttavaa. mut parempi myöhään ku ei millonkaa :D
kuitenki, tää syksy on ollu ehkä mun elämän paras. ehkä kuulostaa vähä säälittävält mutku niin nyt vaan on. ovet on auennu. ehkä ne oli aiemminki raollaa mut mä en vaa tajunnu mitää.
on tänä vuonna muuttunu aika paljo kaikki asenteetki. tai siis on tullu jotenki varmemmaks omista mielipiteistään ja sillee. muuttunu käsitys täst kaikesta. ja on muutenki enemmä tullu "itekseen" tai sillee et on löytäny asioita mist pitää, siis esim. musiikkimaku ja ehkä pukeutumistyyli. aika monet on nyt löytäny sen oman juttunsa aika pysyvästi.
joka tapauksessa, kiitos tästä vuodesta kaikille jotka ootte mua jaksanu, ollu tukena, kuunnellu, yrittäny piristää ku on siihe ollu tarvetta, nauranu yhdessä mun kaa tälle hullulle elämälle, puhunu filosofiasia aina välil, sopivasti lässyillykki joskus, välittäny, luottanu. seissy vierellä tilanteessa ku tilanteessa. kiitos<3
kohta alkaa uusi vuosi ja mulla on aika suurii odotuksii siltä. kaikin tavoin. on niin paljon asioita mitä pitäis tehdä tai sillee, ja ehkä ne asiat nyt toteutuu. ehkä, ehkä ei, mut toivotaan.
sen voin sanoo et ei oo mikää pahin vuosi ollu takana, mut ei kyllä paraskaa. ja luulenpa että tosi hyvä vuosi on edessä.
että näin. :D