IRC-Galleria

Verkkoterkkarit jatkavat tuttuun tapaan kahdenkeskistä keskustelua viikottain alku kesään asti.Tänään terkkari on paikalla klo 14- 20 ja ensi viikolla alku viikosta. Keskusteluun pääset kun menet IRC- Gallerian Verkkoterkkarit yhteisöön ja klikkaat laatikkoa Tervetuloa - chat on auki.

Tulethan juttelemaan- ihan mistä vaan.

Tule juttelemaan tänään terkkarin kanssa klo 21 asti.Merkkarin kanssa voit jutella klo 17-21..Kahdenkeskiseen keskusteluun pääset kun menet Verkkoterkkari yhteisöön ja klikkaat Tervetuloa-chat on auki.

Narinkkatorilla tapahtuu .Ensi viikolla pystytetään teltta terveystapahtumaa varten kaikenikäisille. Tarkka tapahtuma aika on 12.4.2011 klo 12-18. Myös Walkers-talo on mukana. Walkersissa voit tulla moikkaamaan myös Verkkoterkkaria klo 16 eteenpäin ja tietty olemme telttailemassa aiemmin päivällä.

Nähdään... :)

Hyväkin mielenterveys voi hieman vaihdella erilaisten elämänkriisien ja pitkään jatkuneiden haasteiden myötä Toiset meistä ovat herkempiä koemaan uupumusta tai alhaisempaa mie-lialaa syksyn pimeydessä. Toisille taas kevät on raskasta aikaa ja ” huhtikuu voi olla kuukausista julmin”.

Osalle masennukseen taipuville voi kevät ja onnellisten ihmisten näkeminen olla liian kova kontrasti omalle kurjuudelle. Aivan kuin valo paljastaisi oman synkän tilan, johon on talven aikana saanut käpristyä. Henkinen ahdistus voi vain syventyä, vaikka lämpimien ilmojen myötä luulisi myös mielen kevenevän.

Jotkut taas huumaantuvat keväästä ja voivat olla ylikierroksilla. Siinäkin on omat vaaransa, jos impulsiivisesti lähtee harkitsematta uusien innostusten perään. Tosi positiiviselta kuulostavalta ihastumisessa ja rakastumisessakin olisi viisasta rauhallisesti arvioida ajan kanssa mihin on lähdössä. Toisilla koulunkäyntikin, netti tai kaverit voi viedä mennessään, toisilla alkoholi tai erilainen itsetuhoinen käyttätyminen. Jos epäilet itselläsi tai kaverillasi olevan sellaisia paineita tai huolia arjessa, että hän hyötyisi aikuisen ammattilaisen kanssa keskustelusta, kannattaa rohkaista mielensä ja lähestyä vaikkapa koulun terveydenhoitajaa tai psykologia.

Suosittelen mielen hyvinvointiin keväälläkin kultaista keskitietä. Aivan kuten fyysisen voinnin tasapainoon voi nähdä vaivaa, samoin mielialan tasapainoa voi harjoittaa. säännöllinen yöuni, terveellinen ruokavalio ja liikunnan ja muiden virkistystä tuovien asioiden harrastaminen tuo voimavaroja, kuten hyvät ihmissuhteetkin.

Mieliala on usein sidoksissa siihen mitä ja miten me ajattelemme ja ajatuksiin voimme myös vaikuttaa. On normaalia, että koemme iloa ja surua, pelkoa ja vihaa, hämmennystä ja pettymyksiä, ihastusta ja innostusta. Omien tunteiden kuulostelu ja nimen antaminen tunteille tuo sinut kosketuksiin itsesi kanssa. Kokeile listata mitä kaikkia tunteita olet kokenut vaikka viimeisen kolmen päivän aikana.

Jos huomaat mielesi jumittuvan kielteisiin voimakkaisiin ajatuksiin itseesi, muihin tai ympäröivään maailmaan liittyen ja mielialasi viipyilevän alamaissa lähes jatkuvasti muutamia vinkkejä sinulle tähän tilanteeseen voi olla

Pyri hyväksymään lempeästi tilanteesi, älä pakene tai kiellä sitä. Kun kielteiset ajatukset ja tunteet nousevat mieleesi, tarkkaile ja kuulostele itseäsi ja ota ajatukset hetkeksi vastaan itseesi ymmärtäväisesti suhtautuen - ja päästä niistä irti. Lohduttavaa on, että ikävimmätkään ajatukset, edes masentuneella, eivät ole mielessä koko ajan. Kiinnitä huomiota myös harvinaisiin poikkeuksiin – milloin olit hyvällä mielellä ja miksi? millainen ajattelu mahtoi olla mielialasi takana? Usein tuotamme itsellemme turhaa kärsimystä ylläpitämällä tiukkaa mustavalkoista ajattelua tai olemalla hyvin vaativia itseä ja muita kohtaan. Vertailu muihinkaan ei aina tuota itselle tasapainoa. Mieti miksi sinä olet tärkeä ja arvokas ja millainen elämä sinulle on mielekästä. Koulukin on sinua ja elämää varten – mieti itsellesi mahdolliset tavoitteet loppukevääksi koulun tai opiskelujesi suhteen ja kivoja asioita vapaa-ajalle.

Jos voit, älä salli mielesi jumittaa jatkuvasti mielipahassa tai pettymyksissä – ota ennemmin vaikka huolihetki, jolloin kirjoitat rauhassa ylös kaiken mieltäsi painavan. Yksin ollessasi lue teksti ääneen itsellesi ja mieti onko lauseet totta ja mikä kaikki todistaa puolesta ja vastaan.

Lisää arkeesi hieman toimintoja, joiden tiedän tuovan itsellesi lisää tasapianoa ja mielialan hallintaa. Vaikka väsyttäisi ja tekisi mieli laittaa luukut kiinni sosiaaliseen maailmaan – mielekäs aktiivinen toiminta ja vuorovaikutus muiden kanssa ovat usein avainasemassa tasapainoisemman mielialan ylläpitoon.

Ystävällisesti Psykologi-Päivi

Matkalle lähtijän tärkeä turva ovat voimassa olevat rokotukset kohdemaassa esiintyviä tarttuvia sairauksia vastaan.

Mitä kauemmas olet menossa sitä tärkeämpää on, että rokotukset ovat kunnossa ja otettu hyvissä ajoin. Kaukomatkalijan on hyvä selvittää 1-2 kuukautta ennen, mitä rokotuksia tarvitaan. Ajoissa otettu rokotus antaa suojan matkan alkupäivinäkin. Matkailijan perusrokotukset ovat jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukset ja tarvittaessa MPR- ja poliorokotukset.

Suomessa lapset ja nuoret ovat tavallisesti saaneet yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Ennen matkaa nämä tiedot on kuitenkin tarkistettava.

Rokotustietojasi ja muutakin rokotukseen liittyvää, voit kysyä kouluterkkarilta tai terveysasemalta.

on kivaa, hyödyllistä, tylsää, vaikeaa...

Niin opiskelu herättää monenlaisa tunteita. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa opiskella. Mikä sopii kaverille ei välttämättä sovi minulle, tuntuuko tutulle.

Opiskelu on haastavaa ja sen onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Opiskelusta puhuttaessa tavallisesti esiin nostetaan opiskelumotivaatio.

Hyvästäkin opiskelumotivaatiosta huolimatta opiskelu saattaa välillä tuntua tylsältä ja työläältä. Usein tutkinnon suorittamiseen kuuluu sellaisiakin aineita ja asioita, joita ei aina koe tärkeinä tai mielekkäinä.

Mitkä ovat sinun keinosi ylläpitää opiskelumotivaatiota? Mitä opiskelumotivaatio oikeasti on ? Mitä se pitää sisällään?

Kerrothan parhaimmat vinkkisi meille muille :)

Mitä mieltä rasismista ?

Rasismi yhdistetään nykyään helposti vain skineihin ja yksittäisiin väkivallantekoihin siirtolaisia ja pakolaisia vastaan. Rasistisuutta on joskus vaikea tunnistaa. Se on syrjintää, joka piiloutuu.

Arkielämän ilmiöitä, joista voi löytää rasistisia piirteitä ovat: sanat, eleet ja ilmeet, huumori ja erityisesti vitsit, tavat, vähemmistön näkeminen ongelmana sekä vähemmistöön kuuluvien eristämistä arjen tilanteissa.

Nuoret miehet käyttäytyvät yleisesti väkivaltaisemmin kuin muut, se näkyy myös viharikoksissa. Viharikoksissa sekä tekijät että uhrit ovat usein nuoria.

Oletko samaa mieltä?
Mistä nuorten rasistiset asenteet tulevat?
Miten vihaväkivaltaa mielestäsi voisi ehkäistä?
Oletko itse kohdannut rasismia? Tunnetko ketään joka on joutunut sitä kestämään?