Miksei asiat vois olla niinkun ennen?
Ainahan sitä voi sanoo ettei mikään muutu. Enkä minä haluaiskaan että muuttuis. Mutta ne silti muuttuu, salakavalasti, ja ennenkuin huomaakaan, kaikki onkin ainakin jossainmäärin toisin.
En minä halua mitään muutosta, se pelottaa, pelottaa että kaikki tärkeet ihmiset katoo jonnekkiin. Ainahan sitä voi sanoa, mutta silti se vähän epäilyttää. Pieni ääni sisällä enteilee pahaa. Toivottavasti ei, mutta mistäs koskaan sitä tietää.
Vainoharhasuus on jännä juttu.
Nothing's what it seems to be,
I'm a replica, I'm a replica
Empty shell inside of me
I'm not myself,
I'm a replica of me...