Tunsin sen maailman katoavan
Ensimmäisen askeleen jälkeen
Meidän taival, maanisen harhakuvan
Kaiken hyvän se peittää alleen
Syövyttävä kosketus ihmisen
Aina Luojaansa kiittäen
Loi Jumala pahimman eläimen
Aina luomuksiaan halveksuen
Huomen aamuna aamukaste virtaa verenä
Jää taakse menneisyys toistamaan itseään
Tunsin sen maailman katoavan
Ensimmäisen askeleen jälkeen
Meidän taival loppuu sivujen huvetessa
Kivuliaan hitaaseen kuolemaan
Fyysisen olemuksen hävittyä palaamme alkupisteeseen
Kukaan vastausta saanut elämän viimeiseen kysymykseen