IRC-Galleria

Eilen perjantai 13. päivä oli kivat keikat Tavastialla, eli Sonic Syndicate ja Deathstars. Oli erihyvät setit ja se SS:n basisti... Panisin! No, ollaan realistisia.. Vonkaisin! Ei kukaan teistä sattuis tietämään Deathstarsin rumpalin puhelinnumeroa? Kun sen onnettoman kapula tippu kesken keikan mun kouraan ja mun pitäs nyt kunnon kansalaisena palauttaa se. Eihän se voi yhdellä kapulalla soittaa! Ei se mikään Deflebbardsi kuitenkaan ole! Siellä oli paitoja jne muuta bändisälää myynnissä ni ajattelin uuden pipon ostaa, koska edellinen lakkini on ihan perseestä. Näytin englantia puhuvalle sedälle Sonic Syndicate-pipoa sormella ja myyjä antoi sen sitten mulle. Vedin hatun päähän ja setä sanoi: "That's 15 euros." Johon minä kympin seteliä ojentaen: "How about ten?" Ja hieno herrasmies vastasi jotta: "Okay!" Ja näin raha ja tavara vaihtoi omistajaa.

Keikan jälkeen Dante'siin äijäilemään ja viiden aikaan vähän hernekeittoa nauttineena (kiitos Jope, oli ihanaa) nukkumaan. Herätys klo 8:52 ja salibandyä pelaamaan. Onneksi ei ollu edes kunnon darraa. Molemmat pelit pelailtiin kuitenkin ihan päin vittua mutta voitot tuli silti 9-4 ja hikinen 5-3, jälkimmäisen ollessa uskomaton katastrofispektaakkeli kevyt huhhuh.

Mikään ei oo hienompaa kun saapua kotiin ja löytää oma huone ihan pommin (jatkojen) jäljiltä räjähtäneenä. 2 lasia ja 22 pulloa/tölkkiä pitkin pöytiä ja lattioita, bisselle haiseva tahmea kohta keskellä lattiaa ja muutenkin kaikki ihan päin vittua. Että kiitti letuista jatkovieraat. Ehkä olen ensi kerralla itsekin paikalla sikailemassa ja juomassa mun viinoja.

Ja kaiken kruunuksi keittiön valo paloi juuri äsken.

Duunissa jostain tuttu harmaapartainen setä nimeltään Albus Dumbledore kertoi koko porukalle että hallissa pyörii yksi liikkuva ja muotoa muuttava kannu, se kuka sen saa kiinni pääsee teatterimatkalle ilmaiseksi avecin kanssa. No, siitä sitten etsimään koneiden alta ja välistä, eikä mennyt kauaakaan kun näin sen. Yksi bensapönisteri liukui hitaasti lattialla kauemmas minusta. Kun se huomasi että näin sen, se pysähtyi. Lähdin hiipimään sitä kohti ja silloin se liukui salamana kulman taakse. Kun itse pääsin sinne, näin sivusilmällä vain kaksi vesipurkkia. Valitsin randomilla oikeanpuoleisen ja hyppäsin siihen kiinni. Se oli oikea! Vesipurkki yritti rimpuilla käsistäni ja muutti muotoaan jos jonkinlaiseksi purnukaksi mutta otteeni piti. Vein purkin Dumbledorelle ja sitten lähdettiin teatteria kohti Jannen kanssa.

Teatteri oli kuulemma Karjalohjalla. Ajettiin jotain ihme metsäteitä ja siltoja pitkin. Tiesin missä oltiin mutta kuitenkaan en tiennyt. Kaikki oli tuttua mutta silti aivan vierasta. Kaikki tutut rakennukset aivan väärissä paikoissa. Olimme perillä. Vedin aseeni esiin ja tarkistin että se oli ladattu. Saavuimme kallion juurella olevan luolan suulle jossa oli suuri vieraskirja. kirjoitimme nimemme kirjaan Jannen kanssa ja ovi aukesi luolan uumeniin. Se oli paholaisen maanalainen kartano.

Eteisessä avasin oven ja astuin sisään. Se oli pukuhuone. Aloin vetämään litimärkiä maalivahdin kamoja päälle, sillä edessä oli tärkeä ottelu naisten salibandyä. Veskarin rojut oli niin inhottavan kylmän limaisia ja märkiä että heräsin päiväuniltani.

Känni päälle ja housut pois!

Helsingissä:

Ensin piestään pari tammisaarelaista ruotsia puhuvaa pikkupoikaa, sitten potkitaan lauma pandanpoikasia hengiltä ja nyljetään ne.

Lohjalla:

Voitonjuhlat.

Mun uus Rolexi on joko pöllitty tai sit oon hukannu sen kännipäissäni..

Itku.

Tässä se kello on, päivää ennen katoamista. Komeahan se oli..

Sitten nähdään kuka nauraa parhaiten kun mä ajan mun upouudella Cadillacilla jyrkänteeltä alas!

Ostin 2-packin Pepsi Maxia ja asensin molemmat pullot jääkaappiin käyttäytymään.

Menin töihin.

Kun saavuin töistä takaisin kotimaahan, ajattelin että nytpä maistuisi ihanan kylmä Pepsis. Korkkaan ekan putelin ja otan huikkaa. Hmm.. Maistuupa erikoiselle.. Oonkohan mä juonu viinaa Pepsin kera niin paljon että alkaa pelkkä Pepsikin maistumaan jo ihan tivolille..? Juon lisää. Siis hyi vittu. Jotain vilunkia tässä nyt on.

Korkkaan toisen pullon vertailumielessä.

Ja kas, sehän maistuu täysin normaalille Pepsikselle. Eli otetaanpa yhteys Pepsin omistajaan, Yrjö Pepsikolaan. Katsotaan saanko jotain hyvitystä tästä herskaisen makuisesta kurjuudesta. Toinen silmä on jo saattanut sokeutua tosta tinnerikolasta perkelevittu!

Vähän sen jälkeen, kun kaksi invalidia yritti piestä minut kaupassa, olin lähdössä Ojamolla asuvalta Heiskaselta ja Routiolle piti päästä. Hankobaanan kautta. Ongelma oli se että mulla oli kaksi fillaria ja molemmat piti saada mukaan. Keksin soittaa Olaville, joka asuu naapurissa, että tulee ajamaan sen toisen mönkelin mun kanssa Routiolle. Ei tosin hajuakaan miksi sinne piti päästä. Muistin että puhelin on sängyllä vieressäni, joten otin sen, valitsin Jannen numeron ja soitin. Puhelin ehti hälyttää joku noin kolme kertaa ja silloin tajusin katkaista puhelun ennen kuin Janne ehti vastata. Tajusin makaavani sängylläni ja ettei kenenkään tarvitse lähteä Routiolle, saati sitten häiritä Olavia. Tai soittaa Jannelle.

Baarissa on hyvä heittää noppaa ihanan tarjoilijattaren kanssa:

Janne tarjoilijattarelle:
"Jos heität ykkösen ni sä tarjoot meille koko illan!"

Tarjoilijatar heittää noppaa ja kuinka ollakkaan, ykkönenhän se sieltä pamahtaa! No, ei koko illan tarjoilua saatu mutta yhdet ilmaiset juomat silti! Uhkapeli on aina uhripeliä. Muistakaa se.