Mä jään sun käsivarsilles lepään
Ku oon saanu ne eka arville vetää
En tarvitse ketään, vaan kuunnella tahtosi
Ja sitte kauniimmaksi runnella kasvosi
Suudella taas voisin, veitsellä hyväillä
Ja niin mun sydän on sun rinnassasi syvällä
Ja sit ku sua alan hakkaa uudestaan
Muista että teen sen sulle rakkaudesta
Tule lähelleni, hiljaa makaa, tunne käsi lämmin
Kuule ääneni niin hiljaa sana kulkee pääsi läpi
Kuulet kuinka vähin äänin kerron kuinka välitän niin
Olet vähintäänki jumala mulle, käsitä niin
Et rakkaus on ottamista ja antamista
Rakkauden nimeen kirveen ottaas viskaan ja annan piiskaa
Rakas, kuolet minun vuokseni
Se on rakkautta, pian niin tuun luoksesi
kertosäe:
Piirrän sun nimes vihaani
(Rakkautensahan voi näyttää monin eri tavoin)
Ei kauniimpaa kuin henkensä yhdessä antaa
Viillän sun nimes vihaani
(Pyhitin sen omin verivaloin)
Ja rakkauttaan kuolleena sylissä kantaa
Humallun susta, liike sun lantees saa mut huokaamaan
Rakkaus välillämme on rantees saanu vuotamaan
Vesi on kuin punaviiniä ku maataan kahdestaan
Kylmässä ammees, en tarpeeks saa tyhjästä katseestas
Katson rakastaen sumuisiin silmiin
Hukun siniseen kristalliin, tuntuu kuin uisin pilviin
Rakkaudella liikkuu kynnet iholla
Nyljen ilolla, makaat kauniina kyljet viilloilla
Tarvitsen verta, joten harkitse kerran
Ennenku päästät mut lähelle, sillä parkitsen kersas
Ja sieki kuolet, astut mun kanssa tuonelaan
Liekit nuolee vartaloas, valssaat kuoleman kanssa
Sut rakkaani haluun omaksi
Silitään päätäs, hakkaan sit tajuttomaksi
Viillän hellästi useil veitsen teril kurkkua
Neuvos on rakastunut mies, veri pulppuaa
kertosäe
Ketjuissa mun nainen ihana riippuu
Rakkaus kahlitsee, et pääse pihalla liikkuun
Enkä laske sua vielä haudan viileyteen
Vaan vien sut metsään, ristiin naulaan pimeyteen
Nyt sä makaat rauhassa, ku tien sydämees avaan kaulastas
Ja saadaan kaikki jakaa haudassa
Lumi on punasta ja äänet maailmas kaukasta
Suljetaan muut ulos ja sisäämme taivas aukastaan
