Minun ihanin unelmani
Minä näin sinut unissani,
ensimmäistä kertaa nukuin rauhallisesti.
Painajaiset yksinäisyydestä
katosivat kuin sielun edellinen elämä.
Sinä tulit minun luokseni,
hymyillen kosketit poskeani.
Suljin silmäni ja huokaisin -
jos tämä vain unta on, niin sitä ikuisesti nähdä tahtoisin.
Sinä hymyilit minulle silloin
kuin et olisi ikinä hymyillytkään.
Sinä tulit minun luokseni illoin,
kun tyynyyn painoin pään.
Olin sinun aina aamuun asti,
siihen tuntui kuluvan ikuisuus.
Kun aurinko taivaalle nousi,
lähdin pakoon kuin toivottomuus.
Kun taas päivä seuraa yötä,
minä seuraan sinua.
Menet mihin tahansa, olkoon onnesi myötä,
minä seuraan sinua.
Pysähdyn ja katson loittonevaa selkääsi,
käännyt ympäri ja kutsut nimeäni.
Minä en voi liikahtaa.
Tämähän on vain liian ihanaa unelmaa.
Minä herään jokainen aamu hymy huulillain.
Viereeni vilkaisen nähden tyhjän seinän vain.
Hiljaa huokaan ja suljen silmäni sinut nähdäkseni.
Voi, kallis, rakas armaani - tule tänäkin yönä luokseni!
Sinä hymyilet minulle silloin,
kuin et olisi ikinä hymyillytkään.
Sinä tulet viereeni illoin,
kun tyynyyn painan pään.
Olen sinun aina aamuun asti,
kunnes aurinko taivaalle nousee.
Olen sinun aina unelmissani,
kävelen vierelläsi ikuisuuteen.
