kaikista ihmisistä mä etin just sua ja löysinki..
tunnistaisin sut ihan kuinka suuresta
väkijoukosta tahansa, niiku tälläki kerralla..
heti ku näin sut olin innoissani,
luulin kerranki löytäneeni jotain mikä ois hyvää,
mut mä taas erehdyin..
"ei sittenkään" -totesin itelleni!
en tuntenu ees minkäänlaista surua,
vaan pettymystä.. ..mä inhoon jopa tota sun
surullisuutta sun kasvoillas, ja niitä pieniä
hyviä ELEITÄ, KATSEITA JA KOSKETUKSIA
viel enemmän!
..kyllä viel joskus..
.. .. ,, .. .. ,, .. ,, .. ,, .. ,, ,, .. .. ,, .. .. .. .. ,, .. .. ,,
</3