Koko päivä on ollut täynnä Onnen päiviä ja videoita. Mikä tapa viettää sunnuntai.
Pengottiin tänään siskon kanssa olohuoneen yhtä kaappia, mitä kutsutaan myös unohdettujen videoiden ja levyjen hautausmaaksi, ja löysimme kasetin ikivanhoja/uusia Onnen päiviä. Kelasimme kasetin alkuun ja katsoimme kaksi ekaa jaksoa. On se hyvä asia, että meillä on vielä vanha kunnon videolaite.
Yhteen kasettiin oli kirjoitettu Digimon, ja se sisältää ruhtinaallisen yhden jakson. Muu nauha on Tehotyttöjä vuodelta 2001. Pah.
Ihmettelen juuri, mistä oikein musiikkimakuni on kotoisin. Menneiltä vuosisadoilta? Kuka tietää. Tiedän vain sen, että se on monimuotoinen.