Kaipaan hymyäsi...
Kaipaan naurujamme...
Kaipaan itkujamme...
Kaipaan kaikkea mitä yhdessä koettiin...
Ja kaikkea mitä yhdessä jaettiin...
Olit tärkeä ja rakas...
Olet vieläkin....
Kuin samaa perhettä...
Mutta tiedän ettei kannata enää yrittää...
Se vain satuttaisi taas liikaa....
Olet liian monesti minut hylännyt...
Kuin millään ei olisi mitään merkitystä....
Ei auta kuin unohtaa vaikka se tekee ihan vitun kipeää...
Ja se on helvetin vaikeaa...
Kun yksi asia menee pieleen kaikki kaatuu niskaan!
Miksi??
