Ihmisvilskeessä
unohdan itseni,
murheeni,
sieluni.
Katson nauravia kasvoja.
Niitä huolettomia kasvoja
jotka juhla tuo yhteen,
ja hymyilen.
Vieressäni nauraa
ystäväni omalle vitsilleen.
Höröttää.
Vappuviuhkaa heiluttaa,
hiuksiani pörröttää.
Haroen nauran.
Ei sillä väliä.
Istumme torin laidalla
auringon lämpö
meitä hellii.
Ihmismassa hiljalleen
harvenee.
Katoaa.
Karusellia jo
joku purkaa.
Ajantaju pyrkii
tietoisuuteeni.
Hyvästelen, nousen.
Tämä oli hyvä päivä.