IRC-Galleria

onneks oli kesärenkaat aamulla =I

vklopuks kuuskeriin ^^
tosi ihkuu



vituiks meni koko vapaus sota

hiukan ihkuu päästä taas sinne kun viime kerrasta on jo niiiiin pitkä aika

Sinussa on jotain haavoittunutta
Jotain tahraamatontakin
Olen hulluna sinuun, mutta pelkään,
Että sua satuttaisin
En tiedä toista sinun laista
Yhtään rakastavaista
Miksi koskaan sinut kadotin?


Sinussa on jotain, jota ei voi selittää
Sillä sinussa on jotain niin hämmentävää
Sinussa on jotain, jota muut ei ehkä nää
Se on jotain, joka minuun iäksi jää


Nähtyäni sinut uneni muistin
Lämmin, tuoksuva, öinen maa
Ja sinä varjossa vanhan kuistin
Katsoin ilmettäs odottavaa
Ja se tuntui oikealta
Sulla on outo valta
Tiedä en ketään noin ihanaa


Vaan varjon takana on valo
Kirkas ja armoton
Ja sen viaton sydämen valo
Jossakin meissä se on


Sillä sinussa on jotain...

niin siinä taas vierähti vuosi =)

ei sais mulle antaa mitn terävää esinettä
tökkäsin sitte töissä moralla tuohon vasemman polven yläpuolelle
ja se sattuuuuuuuu =I

5tikkiä ja loppu viiko saikulla

Tota hymyä, tota katsetta
katselisin ikuisesti.Kunpa
se osuisi tänne silmiini.
Olen mennyttä...

mitä mitä mitä .. voi ku taas ummartas immeisii

mikä siinä toisen elämän seuraamisessa "vakoilussa" on niin kauheen kivaa
eikö se oma elämä miellytä vai voiki sitä kadehtia toisen elämää
niin et sitä pitää "vakoilla"

..hmm..

en mä kyl enää jaksa ostaa pelkkää uteliaisuutta syynä tuohon
ja että kuulemma vielä copy pastee :D
ei ois jaksanu tuokaan enempää naurattaa

syksyjä ystikset :D

Mihin leikkiin lähdinkään,
leijonan luolaan laitoin pään.
Ei sitä pysty ymmärtämään
mitenkään.
Kosketuksestasi halvaannuin,
katseestasi antauduin.
Etulinjaan uhrauduin,
haavoituin.

Seisoit edessäin,
en saa sua mielestäin.
Paikoilleni jäin,
kun sinut näin.

Ne minuutit
mä muistan kun mua kidutit
katseella.
Sä hymyilit
ja sitten pois vain katosit.
Kuin savuna ilmaan.

Jonain päivänä kenties
sä saavut jälleen luokseni.
Duurin vihdoin löytäisin
sointuihin.

Seisoit edessäin,
en saa sua mielestäin.
Paikoilleni jäin,
kun sinut näin.

Ne minuutit
mä muistan kun mua kidutit
katseella.
Sä hymyilit
ja sitten pois vain katosit.
Kuin savuna ilmaan.

Ne minuutit...

Nimeni
on kadonnut taulusta porraskäytävämme
nimesi
siellä vielä on ja jonkun toisen, on elämämme
asunnossa, jota enää en tunne

Valoa
ikkunastasi hohtaa ja kaksi varjoa
kohtaa
pian valo sammuu ja yön kylmyys saapuu ja
repivä yksinäisyyden tunne

Liikun kuin olisin uni tai yö
tämä jäätävä talvi ikuisesti häntäänsä syö

Raahaan
elämääni kuin kivirekeä perässäni
kannan
uniani, haaveitani, toiveitani selässäni
ja olen niiden ulkopuolella

Pian herään talviunestani
kaikki on kuin ennenkin!

Pian herään unestani
ennemmin tai myöhemmin!

Herään talviunestani
kaikki on kuin ennenkin!

Kaikki on kuin ennenkin!

Kaikki on kuin ennenkin!