IRC-Galleria

Nykyaikaisen sodankäynnin tärkeimmät piirteet

•Propaganda
•luova tuhoaminen
•tietointensiivisyys
•salainen vaikuttaminen (aivopesu)
•johtaminen ja tieto
•verkottuminen
•laadun dominanssi
•internet

Propaganda

Perinteinen sodankäynti oli enimmäkseen tuhoamista ja tappamista. Hyvin toteutettu propagandakampanjointi on - nykyteknologian ja kaikkialle yltävien vaikutuskanavien ansiosta - tehokkaampaa kuin fyysiset voimakeinot. Propagandakoneistoa ei voi vastustaa ja tiedollisella, psykologisella, media-, taloudellisella, teknologisella ym. vaikuttamisella melkein kaikki on mahdollista.

Luova tuhoaminen

Nykyaikana pyritään keksimään luovia ja innovaatisia keinoja hankkiutua eroon vihollisen vastarinnasta. Esim. vihollisten myrkyttämistä, täsmäiskuja, terrorismiä jne missä ei tarvita isoja resursseja. Perinteisessä sodankäynnissä tuleen vastattiin yhtä kovalla tulella. Nykyteknologian ansiosta tappaminen on halvempaa, turvallisempaa ja helpompaa kuin koskaan.

Tietointensiivisyys

Tiedon äärettömän määrän ja tietoon luottavien ihmisten ansiosta sotilaallisten operaatioiden toteuttamisiin tarvitaan yhä vähemmän resursseja. Täsmävaikuttamisella pystytään aiheuttamaan tarkasti rajattuja muutoksia. Melkein kaikkien ihmisten omat mielipiteet ovat median kadottamia. Yksilön ääni hukkuu tietomeluun.

Salainen vaikuttaminen (aivopesu)

Perinteisessä sodankäynnissä hyökkäys toisen valtion alueelle ei ollut kovinkaan salaista. Kymmenien tuhansien tai miljoonan miehen armeijan huomaa, etenkin kun se alkaa toimia.
Sen sijaan tiedollisen vaikuttamisen (esim. mediamanipulaatio ja koulut), psykologisten operaatioiden (psyops), teknologiaan vaikuttamisen (elektroninen häirintä), ohjelmistosodankäynnin (vakoilu ja vandalismi) yms. kautta saatava vaikutus on näkymätöntä, vaikeasti havaittavaa ja vaikea torjua. Siksi kyseessä olevat menetelmät ovat niin tehokkaita.

Aiemmin, kun yhteiskunnat olivat suljettuja ja niiden lyömiseksi tarvittiin massa-armeija ja kun yhteiskuntien informaatioprosessit ja -teknologia olivat alkeellisia, niihin oli vaikea vaikuttaa ulkopuolelta.

Pahimmillaan (vaikutettavan kannalta) tai parhaimmillaan (vaikuttajan kannalta) informaatiosodankäynnin kohde ei huomaa koskaan tulleen vaikutetuksi. Kohde vain alkaa toimia ja ajatella eri tavalla kun se saa nk. "uutta" tietoa.

Salaiseen vaikuttamiseen kuuluu refleksiivisen kontrollin käsite. Sillä tarkoitetaan sellaisen tiedon toimittamista kohteelle (vihollisen johtaja, vihollinen tai esim. oma väestö), että se tekee halutun päätöksen, haluaa esim. ryhtyä sotaan (nk. False Flag Operation, (Perl Harbour 1941 (?), WTC-iskut)
Refleksiivinen kontrolli edellyttää kohteen erinomaista tuntemista ja kohteen tietovirtojen kontrollia, siis kykyä tarvittavassa määrin toimittaa kohteelle tietoa, jonka vaikutus tiedetään kohteen erinomaisen tuntemisen perusteella.

Jos ei ymmärrä katsoa uutisia, lukea lehtiä ja kirjoja, katsoa elokuvia ja TV- sarjoja edellä olevaa ymmärtäen, on tahdoton manipuloinnin kohde informaatiosodankäynnin keskeisen tavoitteen mukaisesti: kohde ei ymmärrä tulleensa vaikutetuksi.

Salainen vaikuttaminen korostaa mm. erikoisjoukkoja, psykologisia operaatioita, tietovaikuttamista yleensä, tietoteknologian kautta vaikuttamista, mediaa ja elektronista sodankäyntiä. Ja internettiä.

Massa ja tuli vastaan johtaminen ja tieto

Täsmäiskut, johtaminen ja tieto korvaa yhä enemmän massaa, joukkoja ja tulta. Perinteisessä sodankäynnissä vaikutuksen aikaansaaminen edellytti massaa, massa-armeijaa, lopulta koko valtakunnan resurssien valjastamista sodankäynnin tarkoitukseen.

Tarve massan käyttöön johtui osin rajallisista käytössä olevista voimista, välineiden epätarkuudesta ja lyhyestä vaikutusetäisyydestä. Nyt nämä kaikki ovat muuttumassa.

Mm. ruudin, räjähdysaineiden, ohjusten ja joukkotuhoaseiden avulla sodankäynnin voima on kasvanut. Täsmäaseiden yhteydessä aseiden epätarkkuudesta on päästy eroon. Aseiden kantama ja tarkkuus on kasvanut merkittävästi. Se johtaa tarpeeseen valvoa ja johtaa yhä suurempia alueita - jopa avaruuteen asti.

Yhä suuremmalla määrällä tietoa korvataan yhä suurempaa määrää joukkoja ja tulta. Johtaminen ja tiedon jakaminen mahdollistaa yhä tehokkaamman resurssien käytön.

Täsmäaseiden käyttö kohdistuu tyypillisesti vastustajan tärkeimpien järjestelmien tärkeimpiin pistemaaleihin. Tuhoamalla tärkeimmät kohteet, koko massan teho laskee merkittävästi.

Kun täsmätuhoamiseen yhdistetään muu tiedon käyttö, eli psykologiset operaatiot, elektroninen häirintä ja harhautus, vastustajan sotilaallinen teho romahtaa, vaikka suurin osa voimasta on koskematon. Sovellutuksessa on kyse tiedon perusmerkityksestä. Tieto on ero, jolla on merkitystä systeemilleen. Tulee siis löytää vihollisen voimien erottavat tekijät, ymmärtää näiden erojen merkitys ja käyttää tätä eroa täsmävaikuttamiseen.

Tiedon lisääntyvää merkitystä on myös vastustajan yhä tarkempi ja syvällisempi analysointi järjestelmänä, siihen liittyvä erilaisten hyökkäystapojen mallintaminen, simulointi ja tulosten visualisointi. Tällä tavalla löydetään minimimäärä maaleja maksimaaliseen vaikuttamiseen. Prosessin lähtökohta on tieto (tarkat tiedustelutiedot ja vastustajan kuvaus järjestelmänä), se suoritetaan tiedolla (mallintavat ohjelmistot ja tietokoneet), sen tuote on tieto (vaikutus numeroina) ja se havainnollistetaan ihmiselle, päättäjälle tietona, visualisointiohjelmilla.

Hierarkiasta kohti verkottumista

Verkottumiseen vaikuttaa sodankäynnin monimutkaistuminen. Erilaiset yksiköt ja mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Sodankäynti hajautuu yhä useamman yksikön alalle. Kokonaisuudessa ei ole yksittäistä ja yksittäisiä yksiköitä, jotka yksinään ratkaisisivat kaiken.

Tämä on sama asia kuin sodankäynnin tietosisällön kasvaminen. Tarvitaan yhä enemmän kompleksisuuden hallintaa, yhteistoimintaa, tietojen jakamista, siis verkkoja.

Peräkkäisyydestä kohti rinnakkaisuutta

Kyky jakaa tietoa paljon ja laajasti mahdollistaa esim. esikuntaprosessien lomittamisen eri johtoportaissa. Suunnitelmia ei tarvi laatia loppuun asti valmiiksi, vaan niistä voidaan ottaa palaute alajohtoportailta ja aselajeilta useaan kertaan suunnittelun kestäessä. Samalla alajohtoporras voi aloittaa oman suunnittelun alustavilla tiedoilla.

Tämä tekee esikuntaprosesseista nopeampia, tarkempia ja tehokkaampia. Sen toteuttamiseksi tarvitaan siis uudenlaiset mahdollisuudet jakaa tietoa nopeasti, laajasti ja monipuolisesti. Tarvitaan siis verkottuneita prosesseja ja niitä mahdollistavaa tietotekniikkaa. Ja kompleksisuuden hallintaa.
Peräkkäisyyden perusesimerkki on perinteinen sodankäynti, (esim. voimien mobilisointi ja keskittäminen, marssi rajoille, eteneminen tärkeille kohteille ja ratkaisutaistelut).
Ilmavoimat mahdollistivat ensimmäisen kerran iskemisen vastustajan koko syvyyteen, yhtä aikaa, rinnakaisena toimintana. Usein ilmavoimien ensi-isku kohdistui perinteisen sodankäynnin osalta sen ensimmäiseen vaiheeseen, vastustajan mobilisointiin, liikekannallepanoon.
Myöhemmät keinot ovat laajentaneet rinnakkaisuuden merkitystä: ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, erikoisjoukot, avaruuden käyttö, elektroninen sodankäynti ja verkostokeskeinen sodankäynti.

Toinen esim. Tietotekniikassa supertietokone oli aiemmin nopeaa peräkkäistoimintaa suorittava kone. Nykyisin supertietokone on 1.000 - 10.000 tehokkaan koneen nopeaa rinnakkaistoimintaa suorittava verkko.

Määrän dominanssista kohti laadun dominanssia

Pohjana on laadun, tehokkuuden kasvaminen montaakin moninkertaiseksi mm. tietotekniikan uusien mahdollisuuksien kautta.

Myös tiedon merkityksen kasvaminen kaikessa toiminnassa (täsmätoiminta; täsmäaseet, täsmäkoulutus, täsmälääkkeet...) voidaan nähdä toiminnan laadun kasvamisena. Tämä tarkoitaa hyviä uutisia pienille ja vikkelille, jos ne vain siirtyvät massasta laatuun.

Internet

Internet on yhä merkittävämpi väline sodankäynnille. Sodankäynnin tieto-, verkko- ja globaalin ulottuvuuden kasvaessa internetistä tulee yhä tärkeämpi sodankäynnille ja sitä kautta hyökkäyksen ja puolustuksen kohde.

Internetin sodankäynnin funktio on vain sovellutus sodankäynnin yleisistä funktioista: toiminta, vastatoiminta (hyökkäys), vastavastatoiminta (puolustus) jne. Internet on siis jatkossa oleellinen kaikessa toiminnassa, taloudessa, hallinnossa, harrastustoiminnassa, rikollisuudessa, mediassa, mainonnassa, tieteessä jne.

Internet muuttaa mm. totuuden käsitettä. Totta on se, mihin ihmiset eniten uskovat. Edelleen internet ei ole vain tietotekninen struktuuri vaan uuden yhteiskunnallisen kehitysvaiheen keskeinen vaikutusväline. Internet on eräänlainen pohja ihmiskunnan globaalille tietoisuudelle.
Se on jo nyt mukana kaikissa nykyajan merkittävissä konflikteissa. Nykyaikaiset terroristiorganisaatiot ovat verkossa, rikolliset ja poliisit toimivat verkoissa, konfliktien osapuolet hyökkäävät vastapuolen internet-palvelimia vastaan, verkosta haetaan tietoa vastapuolen henkilöistä, operaatioista, taktiikasta jne.

Globaalina internet on erityisen tärkeä. Internetin globaalit sovellutukset mahdollistavat globaalin tilannekuvan luomisen ja globaalin toiminnan. Se mahdollistaa globaalin, valtiollisen, alueellisen, yrityskohtaisen ja jopa yksilöllisen mielenkiinnon muutosten seurannan ja monenlaisten johtopäätösten teon niiden perusteella.

Television, radion ja lehdistön tausta-aineiston sekä yksityisten ihmisten tietojen siirtyminen verkkoon luo aivan uudenlaiset tiedustelumahdollisuudet. Kun siihen yhdistetään vielä salainen internet- tiedustelu (siis tietomurrot), internetistä tulee satelliittitiedusteluun verrattava ja joissain tapauksissa sitä tärkeämpi tiedustelumuoto. Kiinalaista lentokenttää voidaan siis tiedustella seuraamalla lentokentän kaupungin erilaista mediaa, verkko-organisaatioita tai verkossa olevia turistien ym. vierailukuvauksia. Ja kaikki voi tapahtua mukavasti omalta kotikoneelta.

Perinteisiä itsestäänselvyyksiä, jotka ei pidä enää paikkansa

• epäsuoralla tulella ei kannata ampua panssarivaunua
• määrä dominoi taktisella taistelukentällä
• sotilaallisten kohteiden poisto kartoista on hyvää salaamista
• huomion siirtäminen pois sisäpolitiikan ongelmista sodankäyntiin on edullista
• kokemus voittaa aina nuoruuden tai että aikuinen on aina fiksumpi kuin lapsimaa ja ihmiset ovat aina voimaa

Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Postmoderni_sodank%C3%A4ynti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Informaatiosodank%C3%A4ynti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Noopolitik
http://fi.wikipedia.org/wiki/Media#Media_ja_sodank.C3.A4ynti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Terrorismi#Terrorismi_ja_media
http://blog.wired.com/wiredscience/2009/02/attentionlost.html