IRC-Galleria

En tajua, mulla on oikia jalka siinä kunnos, että en pysty laittamaan painoa sille yhtään.
Kauhea kipu kun vähä astoo sille, enkä yhtään ymmärrä, että mistä se on voinu tulla.

En oo kompastellu, kaatuillu tai mitenkää että se olis voinu nyrjähtää tai mitään.

Se kohta johon sattuu niin perkeleesti, ei oo se nilkassa, vaan tuossa "jalkapöydässä".
Jos joku tajuaa, ni se on tuossa kun sääri loppuu ja alkaa jalkapöytä, vähän oikeammalla puolella jalkapöytää. Pieni mustelma siinä "vissiin" on.

Vissiin ihan sen takia, että koska mun jalka tosiaan on palanut (jos joku tietää) ja siinä on sitten sellaista palanutta ihoa, erittäin ryppyistä sellaista. Oon sitä yrittäny tutkiskella tässä, mutta en oo sitte päässy varmuuteen, että onko siinä mustelma vai ei. En osaa edes sanoa onko se paisunut vai ei, koska mun jalat on muutenki ni paksut :DD

Oon täälä ittekseni miettiny, että vähintään joku saatanan tukkeuma tai joku, että kohta pitää amputoida koko jalka : D
Oon nyt sitten konkannut täälä kämpillä yksikseni..


Sanoin äitille tuosta, ja se vain sano että ota viinaa, kyllä se siitä : D

Juhannus oli ja meni, mutta hauskaa oli.
Nummirock tarjosi taas tosi mahtavat esiintyjät, erityisesti Satyricon,
Tuoni ja Teräsbetoni jäi mieleen erittäin positiivisesti.
In Flameskin veti hyvän keikan :>

La-Su välisenä yönä sitte s-joelle, nukkumaan joskus 4 maissa ja sunnuntai-aamuna hautajaisiin.
Väsymys oli armoton, ja jo sen takia teki mieli itkeä koko ajan.
Mikan hautajaiset oli tosi kauniit. Paras juttu oli muitten läheisten kertomat vapaat sanat Mikasta :)

Ens viikonloppuna onki markkinat Jurvassa, saas nähdä jaksaisko sinne lähteä..
Mutta toisaalta vois olla vaan kotona, koska sitten sais pitkästä aikaa olla ihan rauhassa eikä tarvisi koko ajan olla menossa :)

Ai niin, pötköt poissa, jumalatoon juurikasvu : D

Taru: Nonii Juha, ota siitä paffia ja keksi meidän leirille nimi.
Juha: Cämp WÄÄ !

Naapuri: Sä oot aina niin iloonen.
Taru: Ai minä vai? Kovin moni ei olisi kyllä samaa mieltä tuos asias, ainakaa mun porukat.

Naapuri lähestyy uhkaavasti erittäin kännisenä samalla kun minä makaan teltassa Henrin vieressä.
(Kuva ylempänä)

Taru: Mitä vittua sä ny oikeen teet?!
Naapuri: Yritin suudella sua!
Taru: No hyi vittu oikiasti!
Henri: ..Siis Juha ja Taru on siskoksia, minä oon Tarun poikakaveri..
*työntää kännisen naapurin pois*
Taru: Niin justiin, Juha on mun pikkuveli ja Henri on mun avomies.
Naapuri: Voi vihtu, taas tuli turpaan..

WOHOO!!
Kolmen päivän festaripassi Nummeen JÄLLEEN!
Ei voi olla totta, vähä mahtavaa !

Tuntuu taas ettei mikää toimi.
En saa nukuttua ja huomenna olis provinssi.
Tekis mieli vain hautautua sänkyyn koko loppuelämäksi :(

Löysin puhelimesta videon missä Mika vielä oli.

Elämä voi sattua välillä niin paljon.

Noniin, meikä poika teloo yhen paidan huomenna ja ottaa siitä vittu vaan hiat!

Ei vain pitäny pokka töissä,
ensimäisen osanoton kun sain -Ei voinu muutaku itkeä :(

Vittu elämä osaa olla paskaa välillä.
Onneksi pääsin kotiin.

Kuolleet vain matkaavat maailman taakse niin kuin ystävät merten;
he elävät silti toisissaan. Sillä niin on pakko, jotta siinä, mikä on kaikkialla läsnä, voi rakastaa ja elää.
Tässä jumalaisessa peilissä he kohtaavat kasvotusten; ja heidän välisensä suhde on vapaa ja aivan puhdas. Ystävän lohtu on, että vaikka toisten sanotaan kuolleen, heidän ystävyytensä ja seuransa parhaimmillaan on kuolemattomana olemassa aina.

-William Penn: More Fruits of Solitude

Mikan muistolle.
Lähdit liian aikaisin äitisi luo,
mutta emme koskaan unohda sinua.

Vittujen kusipää

---

Tänään sitten Jurveliin! :>
Teuvan ja Jurvan väliä täytynee muutamaan otteeseen kulkea, mutta so what !
Tolosaa kuskiin!