Miksei mua ikinä onnista,
miksen oikeita sanoja milloinkaan omista,
mikset sä halua mun katsetta kohdata,
mikset sä mua syvältä sisältä rakasta,
olenko sulle vain lumihiutale muiden joukossa,
yksi karkki kaupan hyllyssä,
yksinäinen sivu kirjassa,
jonka pois käännät hetkessä,
mikset sä vois mun hymyä haluta,
kun hymys voisin itselleni ahmia
etkö vois mua ollenkaan ajatella,
kun mä ajattelen sua aina?
Eikö ois ees yhtä hetkee vuodessa,
jonka voisit mulle antaa,
eikö yhtä sekuntia ainutta,
jolloin voisit mua sylissäs kantaa,
jolloin kuljettais yhdessä tietä ikuista,
kuljettais pitkin taivaanrantaa.
<3
©rosa