IRC-Galleria

Aloitan itkemiseni:

Tahtoisin huuta kaiken pahan oloni ulos sisältäni.
En koskaan ole halunnut loukata ketään mitenkään, varsinkaan valinnoillani.
Enkä pidä itseäni itsekkäänä taikka tyhmänä,
tulevan valintani mukaan olen jompi kumpi.
Mihin itsesuojeluvaistoni on hävinnyt?
Varmaan samaa polkua kuin luottamukseni muihin...

Olenko sitten oikeasti niin PAHA ihminen että en ansaitse hyviä hetkiä?
Muuta en haluaisi kuin sitä vitun rakkautta, sitä oikeata välittämisen muotoa.
Edellisten ratkaisujeni perusteella olen julma, sadistinen, paska, nirso, kevytkenkäinen, kusipää, narttu, itsekäs, petturi, idiootti, sairas, ylimielinen, pinnallinen, aivoton, ylpee...

Mä en halua enää uskotella itselleni eläväni sellaisessa maailmassa missä prinsessan suudellessa sammakkoa, se muuttuu prinssiksi.
Tässä tarinassa suutelija itse muuttuu sammakoksi.

Mut oikeesti.
Asia tuntuu pieneltä, "ongelma" poistuisi elämästäni kahdella sanalla.
Mä en vaan ole sellainen ihminen, en kykene, sen sanominen tuntuu väärältä.
Mutta onko se sitten sen arvoista?
Saanko taas elämältä turpaan koko rahan edestä kantaen arpia loppuelämäni?
Totally lost. En tiedä yhtään mitä tekisin..



Mut mä pidän illuusion yllä.
Sen takiahan mä hymyilen, nauttikaa.
Show must go on.

-Tuota noin Kaiza, ootko sä terapian tarpeessa?
-Ööh.... Mitenniin? Oon harkinnut kyllä..
-Oot hiukan googlaillut...
-Mit vittuu..??

~syvä hiljaisuus ja faijapuolen imelä hymy~

- ... Aa.... JOO! MUSTA TULEE SEKSOLOGI! :D
-No huhhuhuh.. Mä jo pelästyin et sulla on jotain ongelmia kun hakusanoina oli seksuaaliterapia kanta-häme, seksologi.... :D


VITTU :D ELKÄÄ TUTKIKO MUN HISTORIAA, mulla on liikaa luurankoja kaapissa :>

- työhaastattelu
- 4ov. äijä joka harrastaa balettia, on tullut juuri ulos kaapista ja kuolaa ja mälläilee näytölleen katsellessaan kuvakkeeni heruherukuvia

puhelinsoitto tosiaankin voi muuttaa jälleen kerran kaiken<3

Ostakaa tai tehkää mulle pashaa.
Nyt. Mahdollisimman pian. Kokkaillaan vaikka yhdessä, alasti :)(

MÄ HALUAN SYÖDÄ PASHAA ALASTI SINUN PÄÄLTÄSI.

Tästä kaikesta voimme syyttää äitiäni.
En voi mielihaluilleni mitään.
Mun tekee vaan mieli.

Tulin siihen lopputulokseen klo 5 aamulla,
että olen onneton, vaikka ei mulla mitään niin huonosti ole.

Olisin pillittänyt ja parkunut paskaa elämäänikin,
mutten kehdannut, Joel nukkui vieressä...
Ja aamukahvin jälkeen, laitoin elämäni kunnolla sekaisin.

Pitääkö tosiaankin elää kuin kissa kuumalla katolla?

Kaiza keikkuu tuolilla ja kysyy rakkaaltaan:
"Jos vaikka kaatuisin, ottaisitko sä mut kiinni"

Kaiza kaatuu tuolilta ja luokka hiljenee.

Mä en taivu mihinkään.
Mä liikun hitaasti.
En ymmärrä mitään.
Sanoistani ei saa selvää.
Kuulen asiat väärin.
Naurankin aina väärissä kohdissa.

:(

Sinne meni mun
persekuvat, munakuvat, tissikuvat, mummon tatuointikuvat, kuolleen piskini kuvat, tyttö&tyttökuvat, keltasen auton kuva, stringikuvat, Grr-viestiääneni, kesäkuvat, motskarikuvat, nakin persevideo, jalkojen orgiavideo, poikien kuvia, festarikuvat, ihanat viestit, ihanien ihmisten numerot.

Ja mä teurastan sen joka vei sen jos saan joskus tietää sen.
Ehkä mun egoni ei ole tarpeeks iso viel.
Alan ihan vitun vittumaiseks ja vielä pelottavammaks ku nykyään oon ;>

Oikeestaan tän vois ottaa uutena alkuna.
Kaikki "turhat" ihmiset on poissa muistista.
Voisin alottaa kaiken alusta.
Mut harmittaa et mulla ei ole niitten hyvännäkösten numeroit enää XD

Puhelimeni on pöllitty.
turha soitella.

Menen kyttikselle.
Saanko lohtumunaa? xD

Henkilö jota en ole koskaan tavannut,
en voi siis edes olla varma kuka hän on,
ja hän on puhunut kanssani noin kuukauden ajan, melkein päivittäin.
Puhuin eilen Herra X:n kanssa.
Hän kävi suihkussa puhelun aikana xD

Olin eilen ekaa päivää töissäkin gallupin teos, mokasinkin mut olin muuten ihan loistava.
Tosin minua kiellettiin nauramasta haastattelun aikana :>

Kastelin ruotsin tunnilla vihkonikin,
mun kivut on palanneet enkä mä tiedä mikä mussa on vikana :(

sairasta mutta minä olen.