oon hereil
ja kattelen vanhoja valokuvia.
vanhoja aikoja.
ja hyvien muistojen lisäksi
tulee myös pahoja.
esim vaasan muistot.
maailman paskin ihmissuhde
ja se et se ihmissuhde jatkuu edellee
siks, koska toinen osapuoli ei hoida entisiä
asioita loppuu.
laskut, jotka sun pitää maksaa.
tavarat, jotka sun pitää palauttaa.
jotku sanoo et nytpä opin ettei ihmisiin
pidä luottaa ja hyvä mulle.
mut hyi.
paskat siit,
mä oon sitä mieltä et suhu ei pidä luottaa.
muita ei pidä rangaista sun idiottimaisuudesta.
tajuan ny miks yleensäkkää koskaa olin sun kanssas.
mun oman heikkouteni takia.
annoin sun kohdella mua niin, annoin kaikkien.
ja annan tavallaan vieläkin.
millo mä oikeesti katon peiliin ja tajuan,
että mä ansaitsen vaa parasta.