Ruokapöytäkeskustelut on sitten aina sitä fiksuinta laatua mitä koulussa käydään
Armoton mekkala meidän pöydästä lähti XD
Mä en ymmärrä että mitä mä ajattelin kun laitoin itteni ohjaamaan yhden kohtauksen näyttiksessä, liikaa painetta näin aralle ihmiselle. En mä uskalla mitään sanoa ja oon vaan hölmön näkönen. On mulla tietty visio mutta en mä osaa ihmisiä määräillä (joo, tiedän, ohjaaja ei ole mikään diktaattori ja sitä paitsi tää on vaan itn-5)
Sitten vielä mun rooli, en nyt tässä juonipaljastuksia ala tekemään mutta sekin hermostuttaa mua. Pitää päästää kokonaan irti ja olla ihan hullu, mahtaakohan musta olla sellaseen? MITÄ MÄ OIKEIN AJATTELIN MENNESSÄNI ILMASUTAIDONLUKIOON?????!!! En minä osaa esiintyä, enkä näytellä muutenkaan. Perjantaina kuvaamaan itm-3 musiikkivideota, siitäkin tulee ihan paska kun minä käsikirjotan, ohjaan ja editoin mut sama sen väliä.
Voi angst
Mut niin, yksi asia vielä: MÄ VIHAAN TÄTÄ LÄPPÄRIÄ JA SEN TOUCHPADIA JOTA EI SAA POIS PÄÄLTÄ JA SIT KURSORI HYPPII JA TEKSTIÄ KATOILEE JA ARRRRRGH
Olen angstinen teinigootti :D
Vielä angstimpaa ja tekourheaa ja vahvaa: *huokaus*
"WonÂ’t fall again
I won't be fooled
This time my heart is strong
You are standing right before
The master of sorrow
WonÂ’t feel again
Suffer no more
This time my heart is cold
You are standing right before
The master of sorrow
You can't hurt me this time
I'm prepared for anything
You won't get that close now
I'm protected from you lies
Knowing what you will bring me
Knowing youÂ…"
Mitä mä oikein teen itseni ja sun (you know who you are, maybe) kanssa?