Jotenkin luettuani noita juttuja Kauhajoen surmista yhdistettynä nykymaailmaan, olen tullut samaan tulokseen kuin eräs kriisipsykologi: Me nuoret ollaan julkisuushakuisia. Katsoo vaan noita bb-pyrkyreitä ja Idolsissa laulavia lahjattomia. Me halutaan arvostusta ja "erota massasta". Kaikista kamalinta on olla "aivan samanlainen kuin kaikki muutkin". Joskus 70-luvulla kaikkien piti olla samanlaisia. Tavallaan tasapäistäminen voisi ollakin hyvä asia, tosin, siinä voisi käydä niin että vielä enemmän tulisi näitä "erilaisia nuoria".
Tietysti me voidaan huonostikin. Ei se ole kauhean helppoa elää maailmassa jossa joutuu kuuntelemaan vittuilua vähintään 5 päivää viikossa ja kohdata se kuinka ihmiset jatkuvasti haluaa päteä ja painaa toista alemmaks. Mutta, valitettavasti, only the strongest survives. Elämä on valitettavasti peliä, kilpailu, jossa heikoimmat pudotetaan. Johan se Darwinkin sen todisti. Tosin, me ihmiset väitetään että meihin Darwinin teoria ei päde. Jos multa kysytään, niin meihin jos keihin s e soveltuu. Ihminen on kehittynyt liian älykkääksi joten se keksii mitä ihmeellisempiä ja julmempia keinoja päästäkseen kukkulan kuninkaaksi.
Mutta, pitäkää mua sairaana tai ette. Mä en syyllistäisi yksittäistä ihmistä. Totta, viattomien ampuminen on sairasta ja väärin. Onko se kuitenkaan loppuen lopuksi sen pahempaa kuin ihmisen tappaminen henkisesti? Ei kellään tietenkään ole oikeutta päättää toisen ihmisen elämän loppumisesta, en minä sitä väitä, mutta eniten tässä mua päähän ottaa se, että ampuja demonisoidaan kusipääksi. Tai sitten sitä säälitään. Mä sanoisin niin, että kun on luontaiset valmiudet yhdistettynä ympäristöön, tulee sairaaksi "kusipääksi". Tietenkin voidaan sanoa, että "shit happens, get over it" mutta kun se ei vaan päde kaikkiin ihmisiin. On olemassa myös herkempiä ihmisiä jotka ottaa itseensä. Kai se sitten on sitä heikkoutta. Loppuen lopuksi, ei ole enää mitään väliä miten sitä kunnioitusta saa. Jos sitä ei saa olemalla oma itsensä, sitä voi joutua hakemaan aseen kanssa käytävillä juoksusta.
Niin, ja on tietenkin olemassa sosiopaatteja joilla ei ole tunteita ollenkaan. Mutta en mä sitäkään menisi lokeroimaan kusipäisyydeksi, se on sairaus jolle henkilö ei itse voi mitään.
Tiedän kyllä että mun mielipiteeni suututtaa. En tule saamaan arvostusta ja ehkä itsekin lähden tästä ammuskelemaan johonkin kouluun tehdäkseni pointtini selväksi. Mutta toisaalta, ei tämän tarkoituskaan ole saada arvostusta, ei tätä edes kukaan lue. Ja jos lukee, niin tiedoksi, tämä ei ollut mikään uhkaus vaan kannaotto ihmisten sokeaan suuttumukseen. (Tosin, voisihan sitä itsekin ymmärtää sen verran muita, että tajuaa ihmisten olevan shokissa, shokkikirjoitushan tämäkin on). Myönnettäköön, että jos ko. ampuja olisi ampunut jonkun itselleni läheisen ihmisen, olisin varmaan yhtä vihainen. Ja olen kyllä sitä mieltä että mikäli ampuja selviää hengissä (mikä on epätodennäköistä), tämän tulee vastata teoistaan. Tekijä kuitenkin on vammautunut joka mielestäni riittäisi rangaistukseksi.
Tuli tässä mieleen että hittoako minä mistään tiedän. Ehkä mä olen itse vain liian herkkä idealisti joka hölmönä uskoo että jokainen on pohjimmiltaan hyvä ihminen. Mä en vaan osaa olla niin jyrkkä että sanoisin vaan "hankkiutuis hoitoon". Ei se hoitoon hakeutuminen aina ole vaan niin helppoa kuin ovesta sisään marssiminen ja sanominen "hei, mä olen tulossa hulluksi, ottakaas hoitoon".
Siksi toisekseen, valitettavan usein ihmiselle määrätään masennuslääkkeet puhelimitse tai jotain muuta yhtä välinpitämätöntä. Mutta hei, "life sucks and then you die".
(Ja oikeasti rakkaat Gallerian hysteeriset seuraajat, tämä ei ollut mikään ihailijateksti, ei uhkaus eikä mikään muukaan minkä perusteella pitäisi luulla että jotain kamalaa olisi täältä suunnalta tulossa. Mä korkeintaan saarnaan vaan lisää siitä kuinka ei pidä tuomita jos ei tunne.)
EDIT: Taisi siis mies kuolla itsekin, eiköhän se riitä rangaistukseksi. Enemmin syyttäisin Suomen Poliisia joka ei ottanut asetta pois mieheltä joka laittoi ampumisvideoita YouTubeen.
Asiasta kevyempiin: Tapsu angstaa aivan kuin emäntänsä. Eilen se oli repiny paperia ja vieny mun takkini. Awww... Enkun kirjotukset meni varmaan päin vittua, siltä ainakin tuntuu ja olo on kaiken kaikkiaan epäsosiaalinen ja väärinymmärretty (jes, oon erilainen kuin muut!) :_D Viikonloppua odotellessa...