IRC-Galleria

Olen tehnyt pyhän lupauksen olla angstaamatta muualle kuin tänne
Oikeasti KETÄÄN EI KIINNOSTA MUIDEN VALITUKSET
Mä säälin mun äitiäni, heti kun se tulee kotiin niin joutuu kuuntelemaan muiden asiat
ihan kuin sitä muka huvittaisi kuunnella
Ymmärrän sitä valtavasti nyt kun joutuu koko helvetin viikon kuuntelemaan juttuja jotka ei kiinnosta vittuakaan samaan aikaan kun kaverit on pitämässä hauskaa (eikä tietenkään kutsu mua mihinkään, kiitti vaan)

Onneksi näitä tekstejä ei kukaan ikinä lue (kts. yllä "ketään ei kiinnosta vittuakaan muiden valitukset"). Ihmisillä on omatkin ongelmansa.

Eli olkaamme hiljaa (kirjaimellisesti, kyllä päiväkirjoihin voi valittaa, kun ei kukaan niitä kuitenkaan lue ja täytyyhän ongelmansa jotenkin purkaa).

Hihii, vielä yli viisi viikkoa elämän alkuun -.-'

1. tilanne:
Olet tulossa kouluun ja menossa ovesta numero 1, kuitenkin sivusilmällä huomaat että henkilö X on menossa ovesta numero 2. Yhtäkkiä päähäsi tulee ajatus mennä samasta ovesta kuin henkilö X, mutta toisaalta et kehtaa lähteä enää ovelle 2 (koska olet jo ovella 1). Otat pari askelta kohti ovea 2 kunnes nolostuneena päätät palata ovelle 1. Loppuen lopuksi kompuroit omiin jalkoihisi.


2. tilanne:

Keskustelet kaveriesi kanssa koulun aulassa. Henkilö X kävelee kohti ja tulee aivan viereen. Hengityksesti salpautuu ja rukoilet että henkilö X sanoisi sinulle jotain.

3. tilanne
Istut penkillä juttelemassa kaverisi kanssa kunnes huomaat että henkilö X on kävelemässä ohi. Yrität tiukasti olla katsomatta tyyppiä vaikka mieli tekisi tuijottaa.

4. tilanne
Henkilö X seisoo portaikossa. Kävelet ohi ja satut vilkaisemaan häntä. Henkilö X seisoo selin suhun nähden joten katseesi valuu pakostakin vähän alemmas. Yhtäkkiä huomaat vastustamattoman tarpeen puristaa tämän peppua.

5. tilanne
Olette aulassa, katsot henkilö X ja tämä katsoo takaisin. Joko: A. hymyilet hänelle tai B. käännät katseesi pois. Jälkikäteen mietit hymyilikö henkilö X juuri sinulle.

6. tilanne
Löydät itsesi googlettamassa henkilö X:n nimeä

7. tilanne
Huomaat kirjoittavasti h

"6-ryhmille:
1.
YO-kokeet onnellisesti ohi! ONNITTELUT! Ladatkaa akut syysloman aikana ja palatkaa intohimoisella energialla opintojen pariin. Opettajat ovat havainneet abeissa yleistä velttoutta, inhimillistä väsymystäkin, kaamoksen keskellä.Vain parikymmentä viikkoa tehokasta lukio-opiskeluaikaa. Nauttikaa niistä. Näiden viikkojen aikana saa yllättävän paljon tulosta aikaiseksi. Tsemppiä!"


No shit, Flinck. :_D

Niin, ja miksiköhän me sitten ollaan väsyneitä...? Hmm, vaikea kysymys

Esimerkkinä mun elämä:

Karvinen: "Joo, tehkääs tää YO-vihko ja tiivistelmä ja sit tehtävät 4,5,6,7,8..."

Takkula: "YO-vihko perjantaiksi, käännöslauseet ja tehtävät 1,2,3,4... Ja se kotiaineen palautus on syysloman jälkeen"

Eenariina: "Jooh, filosofian oppiksen palautus on sit 8.10. ja esseen palautus 12.10. Ja sit vähintään 2 sivua"

Sointu: "Joo, lukekaa sivut 80-100. Ja koealue on kappaleet 1-17"

Lisäksi on vielä musiikin video, näyttiksen proggis (en osaa vielä reploja) ja konsertin julisteen suunnittelu (jonka teen ihan mielelläni).


Ja ai niin, semmonen pikku asia kuin SOSIAALINEN ELÄMÄ.

Mutta hei, vaan koululla on väliä. :D

1. Abit on alkanu vihaamaan TYKiä :_D

2. Kukaan tervejärkinen nainen ei tykkää *sta

3. Jätskistä tulee hirveään känniin

4. 6 viikkoo ja 2 päivää jäljellä

5. "Peruuta nyt ihan suoraan ja käännä oikealle samalla" <<<WTF???

6. Mä joudun taas paikkaamaan ihmisiä (ei sillä, kyllä se mulle sopii)

7. Mä en ehkä sittenkään kirjoita ranskaa


Muahahahahaha, filosofian oppis odottaa uskollista kirjoittajaansa :P

17,87

No life

helvettisaatanavittuperkele

opetelkaa ajamaan niillä pyörillänne oikealla puolella EIKÄ KESKIVIIVALLA ja KATTOKAA MIHIN TE OOTTE MENOSSA



...ja Miia, katso sitä nopeusmittaria... :_D

Tylsää, pitkitän filosofian oppiksen aloittamista koska mulla ei ole mitään sanottavaa siihen.

"Shit happens and then you die" <<<<<mun pääpointti siinä, aivan selvästi, harmi vaan että tota on vaikea yhdistää metafysiikkaan :D

Niin sitä vaan että pitäisi joskus oikeasti tehdä niin kuin se sydän sanoo ja käskee järjen pitämään turpansa kiinni kun ei se oikeasti mistään mitään tiedä :D
Tai sitten voisin tässä olla niinkuin kaikki muutkin, kevytmielinen, ja siteerata Nightwishia...

...vähän muunneltuna tosin...

"Persettä, persettä, persettä!"

-Poet and the Pendulumin uusi versio :_D


Yäks, löydettiin musiikinluokan koneelta vanhojentanssibiisejä, ei tykkää, liikaa muistoja. DVD:n voin kattoo sitten joskus kun keksin miten siitä sensuroidaan parini pois...


Näin tänään jotain mitä en uskonut näkeväni

Mun makuuni käyvä mies on VAPAA (?????????????)

Tosin, ei mulla siihen ole mitään mahiksia, nuoremmat ja kauniimmat tulee ja vie. Angst.

1. Munkkipossu ja valkosipulituorejuusto on huono yhdistelmä (Erikan ilmeestä päätellen :D)

2. Känniavautumisissa tajuaa itsestään aika paljon

3. On asioita joista ei voi puhua ystävilleen (ilmeisesti)

4. Mun viinapää on parantunut XD (tai sitten olin vaan syönyt hirveästi)

5. Naiset on parempia kuin miehet (Tobiaksen, ei mitenkään pakotettuna, sanomaa :D)

6. Mun ääniala ei ole kauhean laaja (ei pääse matalalle sitten mitenkään)

Hihii, oli ihan hauskaa. Söin about puolet munkkipossusta (porukkaa oli joku parikymmentä ja vaan minä mässäsin sillä :_D ). Päätä särki vähäsen koko illan. Aamulla (about puol 5 kun tultiin Maijulle) ruvettiin katsomaan Sekaisin Marista eikä kukaan onnistunu katsomaan sitä loppuun. Nukuin ite nojatuolissa jossain ihan ihme sykkyrässä (eikä ollut ensimmäinen kerta kun siinä tuolissa nukuin).

Tajusin äsken että jätin sitten sekä paitani että huivini Disalle. Nooh, onneksi saan ne luultavasti takaisin jossain vaiheessa kunhan muistan kysyä.

Mutta kiitos paikalle olleille (ja erityisesti Disalle) kivasta viikonlopusta ^^ Parin kuukauden (angst) päästä uudestaan... (?)

Musta tulee ehdottomasti maailman paras autokuski ^^

Paitsi että liikenteessä tuun olemaan vittumainen ja agressiivinen :D


Suuronnettomuutta odotellessa... :_D

"Now like a bird he flew away
to chase his dreams of books and phrase
Still I miss him, yeah, I miss him...
Since he's gone...

At JFK,
who played the fool?
Selfpity sick
Jet fuel perfume
Still I miss him, yeah, I miss him
Since he's gone...

Boy I want to die with you
In eachother's arms
We'll drown in flame

If this time were the last time
Could I hold you, hold you, all night long?
Since this time is the last time
Can I hold you, hold you, all night long?

Lay your head down for the last

Hey KLM
At&T
The Uk Postsystem
Do you still love me?
Still I miss him, yeah, I miss him
Since he's gone"

Type O Negative: Die with me (hieman väännellyillä lyriikoilla)


On se hassua miten sitä osaa arvostaa jotakin vasta sitten kun on sen menettänyt...
Mitä mä antaisinkaan että mä voisin perua ja korjata kaiken. Huokaus. Ilmeisesti sitä saa hakata päätänsä seinään ainakin vuoden ennenkuin tajuaa rakastavansa jotakin ihmistä. Hah, tuli mieleen Kwanin (tai jonkun vastaavan biisi) jossa lauletaan jokseenkin näin: "Now I can see it all and I'm asking you to wait. Maybe it's too late"
Paitsi että tässä tapauksessa on jo liian myöhäistä, hyvästit jätettiin. Mun tulee ikävä, niin kova ikävä että sisuskalut palaa pois. Kuinka paljon kaikkea kaunista siinä kaikessa olikaan vaikka mä en silloin sitä osannutkaan arvostaa.

Nyt kaikki on annettu anteeksi ja monta asiaa ymmärretty. Mä en kadu tehtyä, vaan tekemätöntä. Tunnustamatonta.

Sinä, joka et koskaan tätä lue. On asioita joita mä en älynnyt sulle koskaan sanoa. En mä ymmärtänyt itsekään avautua sulle ja kertoa vaan. Ehkä mä en edes tajunnut itsekään sitä kaikkea.
Me and my foolish pride. -.-'

Anteeksi kun en koskaan osoittanut minkäänlaista välittämistä, varsinkaan viime aikoina. Ilmeisesti mun pitää oppia kantapään kautta että pitää antaa saadakseen. Mutta mitäs sen oppiminen kannattaa kun maito on jo kaatunut ja sä olet tuhansien kilometrien päässä. Hyvähän se nyt on itkeä ja niellä ylpeyttään jonka syytä tämä on. Helvetti soikoon.

Kuitenkin, vaikka mä tulenkin ikävöimään sua varmaan aina jollain tasolla, elämä jatkuu. Elämä jatkuu vaikka mä kuinka jäisin kaipaamaan ja itkisin. Mun on ikävä jo nyt. Sinä menet omaan suuntaasi, minä omaani. Kaikesta huolimatta, mä rakastan sua.

Jotenkin luettuani noita juttuja Kauhajoen surmista yhdistettynä nykymaailmaan, olen tullut samaan tulokseen kuin eräs kriisipsykologi: Me nuoret ollaan julkisuushakuisia. Katsoo vaan noita bb-pyrkyreitä ja Idolsissa laulavia lahjattomia. Me halutaan arvostusta ja "erota massasta". Kaikista kamalinta on olla "aivan samanlainen kuin kaikki muutkin". Joskus 70-luvulla kaikkien piti olla samanlaisia. Tavallaan tasapäistäminen voisi ollakin hyvä asia, tosin, siinä voisi käydä niin että vielä enemmän tulisi näitä "erilaisia nuoria".

Tietysti me voidaan huonostikin. Ei se ole kauhean helppoa elää maailmassa jossa joutuu kuuntelemaan vittuilua vähintään 5 päivää viikossa ja kohdata se kuinka ihmiset jatkuvasti haluaa päteä ja painaa toista alemmaks. Mutta, valitettavasti, only the strongest survives. Elämä on valitettavasti peliä, kilpailu, jossa heikoimmat pudotetaan. Johan se Darwinkin sen todisti. Tosin, me ihmiset väitetään että meihin Darwinin teoria ei päde. Jos multa kysytään, niin meihin jos keihin s e soveltuu. Ihminen on kehittynyt liian älykkääksi joten se keksii mitä ihmeellisempiä ja julmempia keinoja päästäkseen kukkulan kuninkaaksi.

Mutta, pitäkää mua sairaana tai ette. Mä en syyllistäisi yksittäistä ihmistä. Totta, viattomien ampuminen on sairasta ja väärin. Onko se kuitenkaan loppuen lopuksi sen pahempaa kuin ihmisen tappaminen henkisesti? Ei kellään tietenkään ole oikeutta päättää toisen ihmisen elämän loppumisesta, en minä sitä väitä, mutta eniten tässä mua päähän ottaa se, että ampuja demonisoidaan kusipääksi. Tai sitten sitä säälitään. Mä sanoisin niin, että kun on luontaiset valmiudet yhdistettynä ympäristöön, tulee sairaaksi "kusipääksi". Tietenkin voidaan sanoa, että "shit happens, get over it" mutta kun se ei vaan päde kaikkiin ihmisiin. On olemassa myös herkempiä ihmisiä jotka ottaa itseensä. Kai se sitten on sitä heikkoutta. Loppuen lopuksi, ei ole enää mitään väliä miten sitä kunnioitusta saa. Jos sitä ei saa olemalla oma itsensä, sitä voi joutua hakemaan aseen kanssa käytävillä juoksusta.

Niin, ja on tietenkin olemassa sosiopaatteja joilla ei ole tunteita ollenkaan. Mutta en mä sitäkään menisi lokeroimaan kusipäisyydeksi, se on sairaus jolle henkilö ei itse voi mitään.

Tiedän kyllä että mun mielipiteeni suututtaa. En tule saamaan arvostusta ja ehkä itsekin lähden tästä ammuskelemaan johonkin kouluun tehdäkseni pointtini selväksi. Mutta toisaalta, ei tämän tarkoituskaan ole saada arvostusta, ei tätä edes kukaan lue. Ja jos lukee, niin tiedoksi, tämä ei ollut mikään uhkaus vaan kannaotto ihmisten sokeaan suuttumukseen. (Tosin, voisihan sitä itsekin ymmärtää sen verran muita, että tajuaa ihmisten olevan shokissa, shokkikirjoitushan tämäkin on). Myönnettäköön, että jos ko. ampuja olisi ampunut jonkun itselleni läheisen ihmisen, olisin varmaan yhtä vihainen. Ja olen kyllä sitä mieltä että mikäli ampuja selviää hengissä (mikä on epätodennäköistä), tämän tulee vastata teoistaan. Tekijä kuitenkin on vammautunut joka mielestäni riittäisi rangaistukseksi.

Tuli tässä mieleen että hittoako minä mistään tiedän. Ehkä mä olen itse vain liian herkkä idealisti joka hölmönä uskoo että jokainen on pohjimmiltaan hyvä ihminen. Mä en vaan osaa olla niin jyrkkä että sanoisin vaan "hankkiutuis hoitoon". Ei se hoitoon hakeutuminen aina ole vaan niin helppoa kuin ovesta sisään marssiminen ja sanominen "hei, mä olen tulossa hulluksi, ottakaas hoitoon".
Siksi toisekseen, valitettavan usein ihmiselle määrätään masennuslääkkeet puhelimitse tai jotain muuta yhtä välinpitämätöntä. Mutta hei, "life sucks and then you die".


(Ja oikeasti rakkaat Gallerian hysteeriset seuraajat, tämä ei ollut mikään ihailijateksti, ei uhkaus eikä mikään muukaan minkä perusteella pitäisi luulla että jotain kamalaa olisi täältä suunnalta tulossa. Mä korkeintaan saarnaan vaan lisää siitä kuinka ei pidä tuomita jos ei tunne.)



EDIT: Taisi siis mies kuolla itsekin, eiköhän se riitä rangaistukseksi. Enemmin syyttäisin Suomen Poliisia joka ei ottanut asetta pois mieheltä joka laittoi ampumisvideoita YouTubeen.





Asiasta kevyempiin: Tapsu angstaa aivan kuin emäntänsä. Eilen se oli repiny paperia ja vieny mun takkini. Awww... Enkun kirjotukset meni varmaan päin vittua, siltä ainakin tuntuu ja olo on kaiken kaikkiaan epäsosiaalinen ja väärinymmärretty (jes, oon erilainen kuin muut!) :_D Viikonloppua odotellessa...